logo

perjantai 23. joulukuuta 2016

Mausteinen joulupöytä



Tänä vuonna meidän joulupöydän valtaa mausteet. Ei sanan varsinaisessa markityksessä, ihan perinteisillä jouluruoilla ja -mauilla mennään, mutta olen huranhtanut mausteisiin väreihin. Ennen kaikkea petroolinsininen on tehnyt voimakkaan vaikutuksen ja joulupöytään pitikin saada omat petroolit pellavaiset jokaiselle ruokailijalle. Jotta pellavaisia lautasliinoja ei tarvinnut hankkia useamman ruokailun vuoksi tuplaten tai pestä ruokailujen välillä, niin ratkaisin ongelman hankkimalla kaveriksi sinisävyisiä paperilautasliinoja. Summu siis pyyhitään paperiseen ja esteettinen nautinto luodaan pellavaisilla. 





Joulupöydässä nautitaan mausteisuudesta petroolinsinisten  lautasliinojen, sinimustien kruunukynttilöiden, ruskeiden oksien, kanelitankojen ja tähtianisten muodossa - tietenkään syvänpunaisia punaviinilasillisija unohtamatta. Niistä on meidän maustejoulu tehty!




♥ Kynttilänlämpöistä ja suklaansuloista joulua! ♥ 

- Mirkka -

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Oli vaan pakko saada!




Iskeehän muillekin joskus pakonomainen tunne, että jokin on vain pakko saada? Iskeehän?!? Mulla tämä tunne tuli ylitsepääsemättömän voimakkaasti, kun näin Tyttö ja Vuohi -liikkeen julkaisemia laukkukuvia Facebookissa. Liike tuo ihania sisustus- ym. tavaroita Afrikasta ja luulenpa tämänkin laukun matkanneen pitkän matkan uuteen kotiinsa Savon sydämeen.





Laukun kuva kummitteli koko päivän ajan mielessäni ja yön yli asiaa haudutettuani päädyin tilaamaan tuon ihanuuden. Siitä pari päivää ja silittelinkin jo laukun pehmeää taljapintaa kotonani. Laukun pitkä matka kannatti - niin onnelliseksi uusi emäntä tuli!




Mitä tästä opimme? Kun pääkopassasi ei pyöri kuin yksi asia (siis laukku tässä tapauksessa - pois kaksimieliset ajatukset!) ja kuulet korvissasi jatkuvan kuiskailun "pakko saada, pakko saada..." niin eiköhän merkit ole jo täysin selvät ja hankittavahan se on!





Näin tässäkin tapauksessa; en kadu yhtään tämän(kään) oman joululahjani hankkimista! (heti tulee parempi omatunto, kun luokittelee omat hömppäostokset joululahjoiksi) ;)

Pakkosaadalehmännahkalaukkujoululahjaterkuin

- Mirkka -

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Uusi kamera - kaunis kamera




Arki meinaa viedä niin mukanaan, että bloggailut ja instailut ovat jääneet aivan hunningolle. Tein kuitenkin asian eteen edes jotain; ostin nimittäin uuden kameran ja olen nyt onnellinen Olympus OM-D E-M 10:n omistaja! En osaa vielä käyttää kyseistä laitetta, mutta sehän on pelkkä sivuseikka. Pääasia, että kamera on kaunis! ;) Ja tämä yksilö on juuri sitä - eikös olekin?






Teknisten ominaisuuksien ja positiivisten käyttäjäkokemusten lisäksi juuri tämän kameran valintaan vaikutti voimakkaasti - arvaappaas mikä? Se on esteettisesti havaittavissa, englanniksi se on b---n ja suomenkielellä se alkaa r:llä. Ei liene vaikea arvata, että ruskea nahkakuori miellytti meikäläisen silmää kympillä! Ja miten kätevä tämä valinta olikaan; kameraliikkeeseen mennessäni kerroin myyjälle, että tilaamani kamera oli kuulemma tullut. Myyjä tiedusteli minkähanlaisesta laitteesta on kysymys, vastasin että ruskeasta ja myyjä tiesi heti, mistä kamerasta on kyse. Kätevää!




Kameran kätevyyttä lisäisi varmasti huikeasti myös se, että opettelisin käyttämään tekniikkapuolen sujuvasti. Mutta kaikki aikanaan, eli nyt keskityn vain ihastelemaan kameran muotoilua, ihastuttavan rouheaa vintage-henkeä ja ennen kaikkea VÄRIÄ! ;)





  Kuvankauniita hetkiä!

- Mirkka -

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Sammaloituva sohva



   
Minä, vanha vihreän vihaaja, hurahdin syksyllä ja hankin sohvalle pari sammaleenvihreää koristetyynyä - oli vaan pakko!  
(vai ei muka vanha koira opi uusia tapoja) ;)




   
Ihastuin väriin niin, että sitähän oli saatava lisää, joten nyt sohvan valtaa iso ja ihanan pehmeä Jyskin Bellis-mikrokuituhuopa. Samaiselta huovanhakureissulta lähti mukaan myös Albinus-tuikkukippoja ja mausteinen värimaailma sai pisteen i:nsä päälle.





Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta meidän sohva saa mun puolesta "sammaloitua" ja verhoutua kauttaaltaan vihreään väriin. Niin hyvin se nimittäin natsaa olohuoneen itämaisen maton ja ruskea-valkoisen sisustuksen kanssa.







Christmas comes & vihreä rules! Näyttääkö muuten teistäkin, että meidän joulusta taitaa tulla itämaisvaikutteinen..?

 

Sammaleenpehmoisin & kynttilänlämpöisin terkuin

- Mirkka -



maanantai 21. marraskuuta 2016

Hulluna Vernadaan 

 



 
Olen täysin hullaantunut Vernada-koruihin! Tyyli, laatu ja hinta - kaikki natsaavat näiden korujen kanssa. Minulla onkin tällä hetkellä kyltymätön korunälkä ja Vernada-valikoimaa selatessa huomaan hokevani koko ajan "tuo(kin) on pakko saada!" -mantraa.







Pienestä pitäen olen ollut hienohelma-tyylilyyli, mutta varsinaista koruharakkaa en itsessäni ole tunnistanut. Päivästä toiseen on yleensä menty perussetillä ja juhlissa on sitten räväytetty rohkeammin. Mutta nyt se sitten iski: totaalinen arkikorukuume! Olisiko tämä sitten reilun 40 vuoden takaumaa, mutta nyt on koristeltava itsensä kuin joulukuusi! BTW, sehän sopii oikein hyvin sesonkiinkin. 






Joulu tai ei, mutta luulenpa koruhimoni iskeneen lähinnä siksi, että nyt löytyi korumallisto, joka osuu ja uppoaa meikäläiseen täysin. Ladylike ei ole minun juttuni, joten Vernadan yksinkertaisen tyylikkäät nahka- ja puukorut tupsuineen, sulkineen ja unisieppareineen tuntuu niin mun jutulta. Ja jos joku ei ole sattunut huomaamaan, niin mätsäävätpä aikasen hyvin kotimme sisustukseenkin. ;) itä koruja ei todellakaan säilytetä korurasian piilossa, vaan ne roikkuvat näkyvillä naulakossa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla; emäntä koristeltu ja koti sisustettu! 







Joulukoristelu on siis jo täydessä vauhdissa; tänä vuonna aloitettiin emännästä, kodin ehtii sitten ennen aattoakin! ;)
 



P.s. Enkös vaan olekin hankkinut itselleni ihania joululahjoja?!? 

 

Kilisee kilisee korunen, helkkyen välkkyen...

- Mirkka -