kotiliesi

keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Lasinen ruokapöytä: Itse suunniteltu ja ammattilaisten toteuttama



Meillä vaihtui ruokapöytä - taas. 

Vasta noin vuosi sitten antiikkinen talonpoikaispöytä vaihtui kevyempään IKEAn LISABO -pöytään, mutta nyt LISABOnkin oli jo aika vaihtaa kotia. Pöydässä ei periaatteessa ollut mitään vikaa; se miellytti muotoilultaan edelleen ja toimi hyvin meidän perheen arjessa, mutta... Se sisustajan mieli, tarkennan: Se ailahtelevainen sisustajan mieli. Eikäku korjataan vielä kerran: Se kehittyvä sisustajan mieli, hih.

Makuuhuoneemme pieni työpiste koki oman osansa muutoksista jokin aika sitten, kun pöytälevy vaihtui lasiseen, kerron siitä enemmän täällä. Tämä muutos on ollut enemmän kuin mieluinen ja siitä se ajatus sitten lähti keulimaan... Ensin haaveilin suuremmasta lasisesta työpöydästä, johon olin mielessäni jo suunnitellut Hay Loop Stand -pukkijalkoja. Suurempi työpöytä tosin vaatisi suuremman kodinkin, joten se ei ollut juuri nyt ajankohtaista. 

Mutta tiedätkö sen tunteen, kun joku ajatus jää pyörimään päähän, eikä se jätä sinua rauhaan? Minulle kävi lasipöydän suhteen juuri niin! Ja kun työpöytähaaveen toteuttamiseen tarvittaisiin liian monta muuttuvaa palikkaa, niin idea piti toteuttaa jotenkin muuten; helpommin ja yksinkertaisemmin. Jokunen aikahan siinä vierähti ennen kuin aivot alkoivat raksuttamaan... Ja sitten se tuli, kuningasajatus; Haluan meille harmaan lasisen ruokapöydän juuri tietynmuotoisilla mustilla teräksisillä jaloilla!


Seuraavaksi suunnitelmat paperille, niin lasilevyn kuin teräksisen jalkakehikonkin suhteen, ja suunnitelmat paikallisille oman alansa huippuammattilaisille Lasilinkille ja Toivalan Metallille

Olin etukäteen jännittänyt, osaako joku toinen toteuttaa juuri sen vision, mikä päässäni pyöri. Huoli oli täysin turha; kyllä ne osasi! Jännitin myös sitä, josko olen tehnyt mittojen suhteen jonkin peruuttamattoman virheen, eikä lasi- ja teräspalikat käykään keskenään yhteen. Numerot eivät tunnetusti ole se minun juttuni - mutta onneksi pilkuntarkkuus on! - eli nehän istuivat täydellisesti yhteen.

Pientä päänvaivaa tuotti palikoiden kiinnittäminen toisiinsa niin, ettei pöydän esteettisyys kärsi turvallisuuden ja käytännöllisyyden vuoksi. Saimme Lasilinkin asiantuntevalta henkilökunnalta hyviä vinkkejä kiinnitykseen ja niitä pyöritellen päädyimme lopulliseen ratkaisuumme. Kiinnitystä varten pöytäkehikon yläputkiin on tehty kuusi pientä pyöreää metallikiekkoa, joihin oli aikomuksena laittaa kirkkaat silikoniset ovistopparit, kirkas kaksipuoleinen teippi, pursottaa tuubista mustaa silikonia tai tai tai... Toimivia vinkkejä olimme siis saaneet monia. 

Ajatuksia mutusteltuamme päädyimme ohueen mustaan silikonilevyyn, josta leikattaisiin metallikiekkojen kokoiset pyöreät palaset. Kuin tilaukseesta mieleen juolahti, että meillähän on käyttämätön musta kattilan silikonikansi. Siitäpä siis saksilla sopivan kokoiset silikonikiekot ja avot; kiinnitysongelma oli ratkaistu!


Lasilevyä hakiessamme Lasilinkin ihana Essi esitteli, mitä kaikkea lasista voikaan tehdä. Uskomatonta, mitä luovuuden ja käytännöntoteutuksen ilotulitusta heiltä löytyikään - olin hetken satumaisessa lasitaivaassa... Essin inspiroivan esittelykierroksen jälkeen ideat pyörivät päässä tuhatta ja sataa, ja mietin kuumeisesti, mitä lasista tehtyä sitä seuraavaksi suunnittelisikaan...

Innostuin nimittäin tosissani, kun huomasin, ettei sisustusvalinnoissakaan tarvitse tyytyä kompromissiratkaisuihin: Jos markkinat eivät vastaa tarpeisiisi, niin suunnittele tuote itse ja anna ammattilaisten toteuttaa haaveesi. 

 

Estetiikan nälkäinen sisustussilmäni tykkää lasipöydästä satasella, onhan pöytä juuri meidän neliöihin ja tyyliin suunniteltu. 

Ja se ISOIN KIITOS kuuluu kotimaiselle käsityölle:  
Lasilinkki ja Toivalan Metalli, toteutitte pöytähaaveeni täydellisesti ja työn jälki on pelkkää priimaa - KIITOS!

Ihania yhteisiä hetkiä ruokapöydän ympärillä 

teille ja meille!

- Mirkka -