maanantai 31. lokakuuta 2016

Kreetan tuliaisia



Meidän perhe vietti syyslomansa Kreetan lämmössä. Vuosi sitten kävin ensimmäisen kerran Kreikan maaperällä, tuolloin Rodoksella ja maa vei sydämeni täysin. Totesinkin miehelleni, että olen varmaan ollut entisessä elämässäni (sen kummemmin uudelleensyntymiseen uskomatta) kreikkalainen, kun maa tuntuu niin omalta, niin mun jutulta. Niinpä yritinkin tallentaa kameroiden muistikorttien lisäksi omalle kovalevylleni kaiken sen (karunkin) kauneuden. Kuvien ja muistojen lisäksi toin kotiin palan Kreetaa pienten, minkäpä muunkaan kuin sisustustuliaisten muodossa.


 
 


Jo edellisellä reissulla olisin halunnut hankkia paikallisia saviruukkuja, mutta sopivia ei tullut vastaan. Nyt onneksi tuli ja hotellin läheisyydessä olleesta savipajasta lähti mukaan kaksi kreikkalaiskuvioista maljakkoa. Tarkoituksena oli laittaa toiseen Hanian kauppahallista hankitut pitkät, noin puolimetriset kanelitangot ja toiseen jotain muuta mukavaa, mitä nyt mieleen juolahtaa. Kotiin päästyäni kumpikin maljakoista päätyi kuitenkin ihan muuhun tarkoitukseen, eli nyt ne toimivat keittiössä puukapustojen säilytysastioina. Maljakot olivat tämän reissun parhaimpia löytöjä - mä niin rakastan niiden muotoa ja perinteistä antiikinkreikkalaista kuviointia!


 
 


Savipajassa vaihtoi omistajaa myös pari puukuppia, joita olen usein kaivannut keittiööni. Aina tuntuu olevan tarve pienille kauniille astioille, joihin laittaa ne pari viimeistä hedelmää tai pähkinäpussin jämät. Kyllähän sopivankokoisia kuppeja on kaapit täynnä, muttei esteetikon silmää miellyttäviä. No nyt on! 

Ja kaupan päälle tietty vielä muutama oliivipuinen lusikka ja pikkukauha, joten keittiön luulisi olevan tyytyväinen tuliaisiinsa.


 
 


Rodoksen tuliaisina lähti vuosi sitten koira-/kirja-aiheinen tyynynpäällinen. Se oli niin sulostuttavan kaunis, ettei sitä voinut jättää paikalliseen sisustus-/antiikkiliikkeeseen. Koiratyyny on ollut hieman yksinäinen viimeisen vuoden ajan, kun sille ei ole löytynyt  sisustuksellisesti sopivaa paria. Kreetalta tällainen löytyi saman sarjan yhtä ihanasta tyynyliinasta. Nyt meidän sohvan valtaa kolme suloista koiraa - eikä silti yhden yhtä koirankarvaa. Hyvä ostos sanoisinko!

Kreetan kojut pursuavat oliivisaippuoita, merenpohjassa kasvavia pesusieniä eli Spongia officinalia (googlasin, latinankielinen nimi ei sentään tupsahtanut suoraan takaraivosta) ja paikallisesta vuoristokivestä valmistettuja jalkaraspeja - tai mitä lie. Ihastuin näihin rouheisiin kivituotoksiin pelkän ulkonäön perusteella ja myyjä tuli heti esittelemään, mikä olisi hyvä kivi käyttötarkoitukseensa. Se oli tietty juuri se päinvastainen, mitä itse kiviröykkiöstä etsin, mutta en ilennyt pistää vastaan vaan otin pari myyjän suosittelemaa kiveä. Käyttöä niille tuskin tulee, mutta ulkonäköhän olikin pääasia tällä(kin) kertaa. Tähän lisäksi vielä oliivisaippuoiden tuoma huumaava tuoksu ja kylpyhuoneen spa-tunnelma on taattu!





Lähtihän mukaan jotain muutakin, mm. neljä paikallista käsintehtyä nahkalaukkua, mutta niistä myöhemmin lisää. Ja rannalta tuli keräiltyä kauniita kiviä ja patinoituneita ajopuunoksia, eihän ilman niitä voi mistään paikasta lähteä!


 

Nyt on palattu arkeen ja unelmoidaan seuraavasta reissusta - siellä jossain laiturin päässä se odottaa...

- Mirkka -

 

maanantai 10. lokakuuta 2016

Iiik, ötököitä!


Olen kerännyt vanhan komuuttimme päällä olevaan puulokerikkoon pieniä lasipulloja. Pullot ovat vakiokohteeni kirppareita kiertäessä; niitä löytyy suht mukavasti, eikä hintakaan yleensä päätä huimaa. Niinpä, jos väri, koko ja hinta natsaavat, niin mukaan ovat aina lähteneet.


Lokerikossa oli vielä joitakin tyhjiä koloja ja se näytti niinkin kauniilta - eipähän ollut liian täyteen tumpattu. Sain kuitenkin uuden idean, kun kävin "lentävässä tiikerissä". Siellä oli nimittäin pienen muovikuution sisällä erilaisia ötököitä; jotenkin niin kauniita, jotenkin niin kauheita... Jo liikkeessä tuli mieleen, että nämä voisivat olla kivoja lasipullojen seassa, mutta en kuitenkaan lämmennyt idealle täysin. Ajatus muhi yön yli ja eihän siinä sitten auttanut muu kuin lähteä ötököiden hakuun. 




Ötökkäteemasta innostuneena löysin netistä kivan(?) kuoriaisen kuvan, tulostin ja laitoin sen kehyksiin - ja avot: komuutti sai uuden asetelman koristuksekseen!

 

Olen lopputulokseen tyytyväinen; lasipullot & örkkimörkit sulassa sovussa ja lokerikko sai uutta esteettistä elämää. Iiik, kokonaisuudestahan tuli ihan ihana!


Pieniä kauniita hetkiä 

Sinunkin päiväsi pullolleen!

Mirkka




 

lauantai 8. lokakuuta 2016

Mustat kynttilät



Tummenevat syysillat huutavat kynttilän valoa, joten viime talven kynttilävarastot on kaivettu esiin. Olen ollut vannoutunut perinteisten valkoisten kynttilöiden käyttäjä, mutta nyt oltiin kapinallisia, tehtiin täysin päinvastaista ja hankittiin mustat kruunukynttilät! 


Lämmin tunnelma ei kärsi yhtään tummanpuhuvista kynttilöistä; päinvastoin, nyt huoneessa on syksyiseen fiilikseen sopiva hämyinen tunnelma.




Kynttilän valoa ja lämmintä tunnelmaa 

Sinunkin syysiltoihin! 

Mirkka

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kontrastiksi kaktuksenvihreää

 


Kotimme on vallannut piikikäs kaktusarmeija ja nyt piikkejä löytyy jo sohvatyynyistäkin! Onneksi nämä piikit ovat samettisenpehmeitä ja oikein houkuttelevat kallistamaan pään heidän puoleensa. 


Olen tainnut "ihan vain muutaman kerran ohimennen" mainita rakkaudestani ruskeaan väriin ja se näkyy (yllättäen) myös kodissamme. Johtuuko ulkona vallitsevasta värikimarasta, vai mistä lie, mutta olohuoneen itämainen mattomme vihreät kuviot kaipaavat kaverikseen muutakin kuin ruskeaa ja pelivahvistukseksi tarvitaan nyt vihreää! Niinpä suuntasin kohti Jyskiä ja hankin mattoon sointuvat sammaleenvihreät tyynyt ja kaktusteemalle uskollisena mukaan lähti ekstrana vielä kaksi "piikikästä" tyynyä. 

 
Olohuoneessamme on nyt piristävä pilkahdus vihreää muuten niin ruskeavoittoisessa sisustuksessa, eikä värit riitele yhtään keskenään - ainakaan minun silmissäni.


Työpäivä takana, joten pitäisiköhän sitä vähän oikaista... Ihan vaan uusia tyynyjä testatakseni...

Leppoisia hetkiä tasaiseen tahtiin 

koko piiitkän viikon varrelle!

Mirkka

lauantai 1. lokakuuta 2016

Minä ja mun Vagabond  


Tiedättekö, mikä hyvä puoli on neljässä vuodenajassa? Siis niiden perinteisten lisäksi. No tietty se, että saa vaihtaa neljät eri kenkäkokoelmat ja muut vuodenaikavermeet! Eli käytännössähän se  menee niin, että on ihan pakko ostaa uusia kenkiä ja vaatteita, kun kaapissa ei yksinkertaisesti ole mitään päälle pantavaa! Tuttua? ;)


Varsinkin tuo kenkäpuoli on jännä, kun mieluiset kengät vaan häviää jonnekin aina muutaman kuukauden pitämättömyyden jälkeen... Ja eihän silloin auta muu kuin hankkia uusia! Joo, myönnän ja tunnustan: Nimeni on Mirkka, olen kenkäholisti.



Iän myötä olen tullut laiskaksi kaupoissa kiertelijäksi tai shoppailijaksi, mutta onneksi meillä on nykyisin tämä hieno Internet ja sen tarjoamat nettikaupat! Siis nettikenkäkaupat! Niinpä nytkin olen neljän viikon sisällä tilannut kolmet kengät. Jep, aika hurja tahti. Tai tarkemmin ajatellen ei yhtään hurja, onhan siinä yksi tilausvapaa viikko! ;)



Toinen, mistä huomaan ikää kertyneen, on se, että panostan kenkien mukavuuteen. Enää ei hankita uusia poppoita pelkän ulkonäön perusteella. Siis aivan kokonaan. ;) Niinpä huomaankin kenkävarastoni olevan täynnä pelkästään matalia kenkiä - en varmaan enää edes osaisi köpötellä koroilla! Noh, väliäkös tuolla; kun on alunperin puolitoistametrinen, niin ollaan sitten suosiolla puolitoistametrisiä. Ja ihan hyvin täältä vähän matalemmaltakin näkee - välillä!:)




Kaksi merkkiä ovat nousset kenkälistani kärkeen eli Vagabond ja Ten Points. Nä kolmet tilaamani kengät olivat kaikki tällä kertaa Vagabondeja. Ne vaan miellyttävät silmää ajattomuudellaan ja yksinkertaisella tyylikkyydellään ja ovat aina varma valinta koon sekä istuvuuden suhteen. Eli kun kenkäkuume nousee hallitsemattomiin lukemiin, niin nokka kohti näyttöä, nettiosoitteenpyttely, "pakko saada!" -kenkien bongaus ja paina "Tilaa". Helppoa!



Ja koska se on niin helppoa, niin meikäläisen kaapissa on nyt kolmet uutuuttaan kiiltävää kenkäparia. Kaikki konjakinvärisiä tietty, koska se vaan on maailman kaunein kenkäväri, ja käyhän se niin ihqusti mun syyskostyymienkin kanssa, sanoo ikuinen ruskeanrakastaja...






♥ Ihanan turhamaisia hetkiä Sinunkin syyspäiviin! ♥ 

Mirkka