kotiliesi

perjantai 23. elokuuta 2019

Makuuhuoneen loppusilaus Annon tekstiileillä



Kyselin edellisessä postauksessani mielipidettänne, kumpi uusista Annon tekstiiliseteistä kävisi paremmin olohuoneen sohvallemme. Tilasin Annon alesta Haave- ja Milli- koristetyyny-/torkkupeittosetit ja kummatkin istuivat hyvin sohvallemme. Mutta kumpi veti kuitenkin pidemmän korren, siihen tämä sisustaja kaipasi apuanne. Sain eri some-kanavien kautta mieltä piristävän paljon kommenttejanne ja lopputulos näytti olevan sama kuin itselläkin; molempi parempi eli kummatkin setit saivat tasaisesti kannatusta.


Koska elämme orastaa syksyn aikaa, päädyin pukemaan sohvan harmaaseen asuun ja vaalea Haave-setti valtasi makuuhuoneen. Tähän lopputulemaan päädyin lähinnä sen vuoksi, että Haave käy täydellisesti pellavaisiin sänkytekstiileihimme. Väri ja pellavamainen struktuuri täydensivät makuuhuoneen yleistä ilmettä - Haave vain oli kuin tehty makkariimme. 

Vai mitä olet mieltä; onko lopputulos harmooninen vai meneekö yleisilme jo liiankin tylsän tasaiseksi?


Näin meillä tänään, mutta sisustajan mieli on tunnetusti ailahtelevainen, eli sitähän ei voi tietää, mistä huoneesta tekstiilit seuravalla viikolla löytyvät. Nyt kuitenkin tuntuu ja näyttää omaan silmään hyvältä, eli olohuone pukeutuu syksyä kohti tummempaan asuun ja makuuhuone saa vielä leikitellä kesäisen keveässä kuosissa.

Kiitos sisustusavustanne ja kauniista kommenteistanne 

- olette ihania! ♥

- Mirkka -

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Annon ale-ostokset ja sohvan kaksi stailausta



Annolla oli ale ja alennusprosentit olivat enemmän kuin kohdillaan. Niinpä minäkin innostuin tilaamaan samaa sarjaa olevia sisustustyynyjä ja torkkupeittoja - ihan kaksin kappalein. Paketista löytyi beige Haave- ja harmaa Milli -koristetyyny/torkkupeittosetit. Nyt sekä sohvalle että sängylle on omansa, ja kodin yhtenäisen värimaailman ansiosta settejä voi vaihdella huoneesta toiseen.


En osannut päättää kummatko laitan ensin olohuoneeseen, joten tein kahdet eri stailaukset valintaani helpottamaan. Helpottiko se? No enpä tiedä! Kummatkin näyttävät niin hyviltä sekä olohuoneessa että makkarissa, että ehdotonta suosikkia ei löytynyt. 

Mennään siis fiilisten ja vaikka vuodenaikojen mukaan. Ehkäpä pikku hiljaa pimenevän syksyn ajaksi olohuone voisi pukeutua tummempaan Milli-settiin ja kevään koittaessa sisustusta raikastettaisiin vaaleanhaaleilla Haave-tyynyillä ja -peitolla. Tai sitten just toisinpäin... 

En tiedä! Mutta sen tiedän, että aivan ylivertaisen ihania nämä Annon tekstiilit ovat - niin ulkonäöllisesti kuin ihoakin vasten! 

 
Kumpi stailaus sinun mielestä pukee paremmin meidän olohuonetta?



Leppoisin loikoiluterveisin

- Mirkka -


keskiviikko 14. elokuuta 2019

Kukkapenkin satoa sisustukseen


Kerroin jokin aika sitten ukkolaukoista, joita kuivatin kaksin kappalein sisäkoristeiksi. Hieman teki pahaa katkaista kaksi valioyksilöä kukkapenkistä, mutta kyllä kannatti. Parin viikon housuhenkarissa roikkumiskuivatuksen jälkeen siirsin kukat maljakkoon. Vaikka kukkapenkin karsiminen tekikin henkisesti tiukkaa, se ehdottomasti kannatti; rusehtavat kuivat laukat ovat täydellinen kaveri keltaiselle Urna-maljakolle.



Onnistuneen kuivatusprosessin rohkaisemana tein saman myös suurikokoiselle tähtilaukalle. Tämän kukinnon halkaisija on mahtavat 28 cm, eli yksi kukkavarsi riitti oikein hyvin yhteen maljakkoon. Massiivisuutensa vuoksi se sopi hienosti isokokoiseen IKEAn INDUSTRIELL -terrakottamaljakkoon. Komia pari, sanoisinko.



Tämä on kierrättämistä parhaimmillaan, tai kauneimmillaan; ensin kukat kukkivat kilpaa puutarhassa ja sen jälkeen kukkapenkin sato sulostuttaa maljakon koristeina. 

Kuivatatko sinä kukkapenkin kaunottaria?


Kukkienkierrätysterkuin

- Mirkka -


perjantai 9. elokuuta 2019

Bestå-kaapin maalaus: Seinä ja kaappi sävy sävyyn


Meillä on, tai siis oli, eteisessä mustanruskea IKEAn BESTÅ -kaappi. En koskaan oikein pitänyt tuosta väristä, mutta se oli tarjolla olleista väreistä lähinnä kotimme väripalettia. Onhan kotimme vallitsevina väreinä musta ja ruskea, joten hyvinhän tuo väri kävi kokonaisuuteen. Olen kuitenkin jo pitkään haaveillut kaapin maalaamisesta, mutta itse maalausurakka ei ole jaksanut kiinnostaa. Kun takana oli viisi lomaviikkoa, niin pienoinen mielenkiinto moiseen hommaan alkoi nostaa päätään. Ja kun orastavakin innostus iskee, niin silloin pitää samantien suunnata maalikauppaan ja on ryhdyttävä heti hommaan.



Olen tosiaan hautonut maalausurakkaa jo useamman kuukauden ja koko ajan olen ollut sitä mieltä, että kaappi maalataan taustaseinän mattasävyisellä Tikkurilan Y500:llä (Takorauta). Jos saisin valita seinän ja kaapin värin täysin uudestaan, voisi valinta mennä vaaleampiin mudan tai greigen suuntaan, mutta kuten totesin, suurempi maalausurakka ei oikein jaksa kiinnostaa, eikä tulisi mielenkään aloittaa seinien värinvaihtoprojektia. Jos nimittäin eteisen seinänpätkä vaihtaisi väriä, pitäisi yhtenäisen ilmeen vuoksi samaa väriä jatkaa keittiö-olohuone -akselillekin, jossa mm. keittiösaareke on maalattu tällä Takorauta-värillä. Näin ollen pysyteltiin nykyisessä seinävärissä ja seinän+kaapin sävy sävyyn -metodilla luotiin yhteneväinen ilme pieneen eteistilaan. 

Tämä sävy sävyyn -sisustustyyli voisi varmaankin olla tunnusmerkkini sisustamisessa, koska käytän sitä tosi paljon. IG- ja blogiseuraajani ovat voineet huomatakin tämän mielikuvituksen puutteen värivalinnoissani, mutta minun sisustussilmäni tykkää siitä, että suuria pintoja vedetään samalla värillä. Tästä hyvänä esimerkkinä keväällä tehty DIY-sängynpäätymme, jossa sängynpääty maalattiin taustaseinään uppoavaksi. Kontrastia toki pitää olla ja sitä luodaan eri sävyisillä detaljeilla, kuten tällä kertaa viljanväreillä. Kun seinä ja kaappi ovat samaa väriä, kaivattua elävyyttä saatiin myös betoninharmaalla Doorien tasolla, josta löytyy myös aiempaa postausta täältä.



Maalausprosessi oli yllättävän kivuton ja tasaista jälkeä syntyi helposti. Otan maalatessa yleensä paineita tasaisen lopputuloksen saamisesta, mutta siihenkin on onneksi löytynyt käytännön kautta oiva apukeino. Kun käyttää mattamaalia ei epätasaisuudet näy läheskään niin helposti! Jos meillä siis käytetään paljon mattaisia maalipintoja, ei se välttämättä johdu vallitsevista sisustustrendeistä, vaan vain ja ainoastaan ontuvasta maalaustaidosta.

Ja sitten siihen itse projektiin. Ensimmäisenä pyyhin kaapin maalattavat pinnat pelkällä vedellä kostutetulla liinalla. Tämän jälkeen maalasin pinnat tartuntamaalilla, jonka annoin kuivua vajaan vuorokauden. Sitten ensimmäinen varsinainen maalipinta, joka ei vielä tuonut täyttä peittävyyttä, koska tartuntamaali oli valkoinen ja hohti helposti harmaan alta. Seuraavana päivänä vielä toinen maalikerros ja sillä saatiin jo peittävä ja tasainen lopputulos. Olin varautunut valumiin ja muihin epätasaisuuksiin, mutta yllätyksekseni niitä ei tullut - kaappi oli tällä valmis. Vai olisiko tasaisuuden salaisuus voinutkin olla se, että maalaus tehtiin Harmony-sisustusmaalilla, joka on tarkoitettu seiniin ja kattoihin, ei siis kalusteisiin. Maalipurkki oli jäänyt seinän maalamisesta, joten käytimme ensin purkin jämät ennen kuin haimme lisää maalia kaupasta. Niinpä urakka ei mennyt ihan virallisten maalausoppien mukaan, mutta väliäkö tuolla; lopputulos on minun silmääni täydellinen. 

Harmaa värimaailma pienellä viljansävyisellä twistillä näyttää tällä hetkellä hyvältä sisustussilmääni. Ja jos maku sattuu muuttumaan, niin onneksi maalikauppa ei ole kaukana...

Maalaustuunausterkuin

- Mirkka -

perjantai 2. elokuuta 2019

Roikkuvalla DIY-vaaterekillä helpotusta arkeen


Kodissamme on aina ollut vaatteiden ripustusongelma. Meillä on paljon peililiukuvia, jotka ovat kaikin puolin mahtavia, mutta niiden myötä asunnosta puuttuu perinteisiä vaatekaapin ovia, joita on kätevä käyttää vaatteiden ripustukseen. Mielikuvitus on välillä ollut koetuksella, kun suuri määrä tekstiilejä on pitänyt saada hengareissa kuivumaan tms.

Joskus yksinkertainenkin idea voi olla ylivoimainen ja niin meinasi käydä tämän vaaterekki-herätyksenkin kanssa. Olemme asuneet nykyisessä kodissamme seitsemän vuotta ja saman aikaa olen tuskaillut em. ripustusongelman kanssa. Seuraan uusia sisustusideoita ja -inspiraatioita tiiviisti, ja olen jo pitkään ihastellut sisustuskuvien erilaisia katosta roikkuvia vaaterekkejä. 

Eikö pääkopassa pitäisi siis jo tapahtua jotain? Tarpeen ja tarjonnan luulisi jo löytävän toisensa!



Hiljaa hyvä tulee, eli otti oman aikansa ennen kuin hoksasin, mikä avuksi ripustusongelmaan ja kuinka minäkin saisin ihastelemani vaaterekin kotiimme. Olisin nimittäin hankkinut katosta roikkuvan vaaterekin jo aikoja sitten, mutta sopivaa paikkaa sille ei tuntunut löytyvän.

Ongelma ja ratkaisu löysivät vihdoin toisensa ja tajusin, että kylpyhuoneen pyyhekaappien päällä on täydellinen paikka katosta roikkuvalle rekille. Tyhjä tila huusi täytettä ja roikkuva rekki olisi juuri sitä estettisesti sekä käytännöllisyytensä vuoksi.


Eli eikun Google laulamaan, eikä rekin käytännöntoteutusta tarvinnut kauaa pohtia. Musta terästanko, koristemetalliketju ja kaksi kattokoukkua - muutapa siihen ei tarvittaisikaan! Kaikki nämä, sekä bonuksena mukaan lähteneet mustat metalliset S-koukut, löytyivät Puuilosta ja hintaa koko komeudelle tuli vain 14,60 €!

Kattokoukkuja ei löytynyt mustina vaan maalasin ne kotona pienoisvärimaalilla, jota sattui löytymään omista varastoista. Mustia metallisia hengareita olen hankkinut aikoinaan kirppismyyntiä varten JYSKistä, joten passelit hengaritkin löytyivät omasta takaa. Sitten vain terästanko putkileikkurilla sopivan mittaiseksi, koukut kattoon, metalliketju putken läpi ja pätkäisy sopivanmittaiseksi: se oli kuulkaas siinä!

Todella, siis  todella, helppo ja edullinen toteutus, ja rekki oli jo ensimmäisenä päivänä kovassa käytössä. Totesinkin miehelleni, että tämä on kotimme hienoimpia sisustusideoita; miellyttää vaativaa sisustussilmää ja helpottaa arkea huomattavasti!



Arjen helpotus- ja viikonlopun toivotus -terkuin

- Mirkka -

keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Lomamatkan sisustustuliainen


Olen ronkeli turisti tuliaisostosten suhteen. Tulen reissusta mieluummin tyhjin käsin, kuin tuon väkisin turhaa krääsää. Toivon löytäväni matkakohteista jotain aitoa ja paikallista. Sisustusliikkeet ovat aina kiinnostavia ja jos sellainen tulee vastaan, niin usein teen ainakin pikaisen kierroksen niissä. Tai tarkemmin ajatellen; ei, enpäs välttämättä teekään. Myös niiden osalta olen vaativa ja valikoiva. En jaksa kiertää liikkeitä, joissa on samat tuotteet joka puolella maata tai mannerta. Mieluummin valitsen puodin, jossa on tarjolla uniikkia käsityötä tai paikallista taidetta.

Teimme perheen kanssa heinäkuussa Länsi-Suomi -tourneen ja tämä sama tuliaisten osto -ajatus oli läsnä koko reissun ajan. Jos Keskisen kyläkaupan Crocs-kenkäostosta ei lasketa, niin hyvin metodi toimikin koko matkan ajan. Vasta Vanhan Rauman kivijalkaliikkeitä kierrellessä alkoi vatsanpohjassa kutitella siihen malliin, josko löytäisin sieltä jotain sykähdyttävää, josta olisi iloa pitkäksi aikaa. Ja kun eteen tuli keramiikkaliike, tiesin, että hetkeni on koittanut. Heti ovesta sisäänastuessani aistin, että nyt on tarjolla jotain sellaista, mistä Tulokkaan rouva tykkää. Vanhassa puutalossa sijaitseva pieni liiketila oli täynnä keramiikkataiteilijoiden erityylistä taidetta. Löysin useammankin vaihtoehdon kotiintuomisiksi, mutta pisimpään pysähdyin raumalaisen taiteilijan Heli Väisäsen "TYYPIT" -keramiikkahahmovalikoiman kohdalla. Pari tyyppiä kiinnitti mielenkiintoni välittömästi ja loppujen lopuksi Kuopioon matkasi kuvan ronskin kaunis naishahmo.


Tiesin jo liikkeessä tätä tyyppiä ihastellessani, mihin sen kotona laittaisin. Ja juuri siinä paikalla se on ollutkin kotiinpaluusta lähtien: sängynpäätymme päällä. 

On uskomatonta, miten toisen, täysin tuntemattoman henkilön luoma teos voi puhutella niin voimakkaasti. Sama pätee kaikkeen taiteeseen; useimpien, hienojenkin luomusten ohi menet tuntematta mitään ihmeellistä, ja sitten on näitä, jotka on vaan pakko saada. 

Koska ne puhuttelevat.


Tuliaisterkuin

- Mirkka -

tiistai 23. heinäkuuta 2019

Kuivatut kesäkukat: karun kaunista!



Viime syksynä kukkapenkkiimme istutettiin kolmen erikokoisen laukan sipuleita. Iloiseksi yllätyksekseni ne kukkivat jo ensimmäisenä kesänään kuin vanhat tekijät. On ne vaan niin näyttäviä kukkaiskaunottaria, että moni muu jää kakkoseksi.

Olen nähnyt useissa sisustuskuvissa kuivattuja laukkoja maljakoissa ja ne jaksavat herättää katsojan huomion kuivan karunakin. Myös ruskea pukee hienosti tätä kukkapallukkaa, eikä se jää katsojalta silloinkaan huomaamatta. 

Yksinkertainen vaan on niin kaunista.



Päätin siis kokeilla laukkojen kuivatusta vaikka sydäntä kylmäsi leikata kukkapenkistä kaksi komeaa yksilöä. Onneksi sinne jäi vielä laukkoja yllin kyllin, joten parin kukan häviämistä ei kukaan huomaisi. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta laukkojen kuivatuksesta, mutta luotto kuivatusmetodiini oli kova. Laitoin laukat huosuhengarin nipsuttimiin roikkumaan ja parin viikon jälkeen uskalsin siirtää ne maljakkoon. Pelkäsin, että jos siirrän kukat liian nopeasti maljakkoon, voi kukan varsi vääntyä painavan kukinnon vuoksi. Näin ei onneksi kuitenkaan käynyt, vaan kovin terhakkoina nuo näyttävät törröttävän Urna-maljakossa. 

Tässä vaiheessa kesää en vielä henno kuivata laukkoja enempää, mutta syksyn tullen niitä löytyy varmaan useammassakin housuhengarissa roikkumassa. Toivottavasti myöhemmin syksyllä ne ilahduttavat meitä myös maljakoissa. 



On ne vaan niin, kyllä ne vaan on - niin karuja ja kauniita.

Kuivatatko sinä kesäkukkia talven iloksi?

Karunkauniin kukkaisterkuin

- Mirkka -

perjantai 19. heinäkuuta 2019

Yyteri - kuin ulkomailla olisi ollut!



Meidän perheen tämän kesän ensimmäinen matka suuntautui eksoottiseen Länsi-Suomeen. Eksoottinen - sitä se tosiaan oli, kun on tällainen Itä-Suomen kasvatti. Yksi ehdoton matkan huippukohteista oli Porin Yyteri. Odotin sitä malttamattomana ja olin Yyteriin mennessä monta kertaa varmistanut, että kameran akussa on virtaa, ja että se varmasti on kameran sisällä!

Eikä Yyteri todellakaan pettänyt neitsytmatkalaistaan! Aivan kuin olisi tullut ulkomaille. Kuusi kilometriä hiekkarantaa, hiekkadyynejä lähes silmänkantamattomiin, sininen taivas, vielä sinisempi meri... 

Kuvat puhukoon puolestaan, minä ja näppäimistö hiljenemme.

Yyteri, Yyterin hiekkaranta, hiekkaranta, Yyterin hiekkadyynit, hiekkadyynit, kotimaan matkailu, rantaloma, Porin Yyteri, kesäloma, visit Pori, m.newcomer, m.newcomer_visualist, mirkka tulokas, kuopio

Yyteri - teit lähtemättömän vaikutuksen.

- Mirkka -

tiistai 16. heinäkuuta 2019

Peili sisustuselementtinä: Makuuhuoneen kaaripeili



∣ Peilistä saatu alennusta some-näkyvyyttä vastaan ∣

Peili on yksi suosikki-sisustusmateriaalini. Niiden avulla pieniin huoneisiin saa helposti tilan tuntua ja edullisesti "lisäneliöitä". Suuremmissa peilit taas tuovat tilaan elävyyttä ja lisäävät kiinnostavuutta. 

Reilun 80 neliön kodissamme on käytetty peilipintaa turhia säästelemättä. Muistan, kuinka makuuhuoneemme peililiukuovia suunniteltaessa olin huolissani siitä, tuleeko huoneesta tanssikoulun sali mieleen, kun suurta lasipintaa on kahdella seinällä. Huoli oli turha; ei tullut, ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen tuolloiseen valintaan. Samoin tekisin tulevaisuudessakin; peilipintaa pitää olla riittävästi ja samalla myös esteettisen näyttävästi.



Massiivisten peililiukuovien lisäksi kodistamme löytyy erilaisia koristepeilejä lähes joka huoneesta ja useammassa muodossa. Kaaripeiliä meillä ei tosin aiemmin ollut, mutta nyt makuuhuoneestamme löytyy sellainenkin. 

Olen ihastellut somessa ja IG:ssa vastaantulleita eri kokoisia ja kauniin sävyisiä kaaripeilejä ja aina kuvan yhteydessä on ollut merkintä: #lasilinkki ja #essiscollection. Peilit ovat siis Essis Collection by Lasilinkki, eli jo vuodesta 1983 asti Kuopiossa toimineen täyden palvelun lasitalon tuotantoa. Lasilinkki luo lasista lähes mitä tahansa ja on valtakunnan eturivissä erityisesti sisustus- ja rakennuslasin tarjoajana. Lasilinkin  showroom onkin kuin lasitaivas - mitä ei lasista pysty tekemään, sitä ei ihminen tarvitsekaan!



Ja tämän kaaripeilinhän minä ehdottomasti tarvitsin! Harmaasävyinen peili sopii harmaavoittoiseen makuuhuoneeseemme täydellisesti - oletko samaa mieltä? 

Tilasin peilin mittojen mukaisesti 40 x 60 cm ja se on kuin luotu sängynpäätymme päälle. Ai niin; juuri siihenhän se olikin tarkoitettu! Alla olevassa kuvassa näkyy DIY-työpöytä, jonka harmaan lasilevyn hankin myös Lasilinkistä. Huoneen harmaa harmonia heijastuu siis nyt myös kaaripeilin kautta - oh, I love it so! 



Lasilinkin Essis -mallisto on mukana Kouvolan asuntomessuilla ja esillä on mm. tilan huomionherättäjä, suurikokoinen lattiaversio tästä kaaripeilistä. Asuntomessut ovat avoinna 11.8. saakka, joten kannattaa käydä ainakin tutustumassa näihin kutkuttavan kauniisiin peili-sisustuselementteihin!


Nähdäänkö messuilla?

- Mirkka -