logo

perjantai 15. helmikuuta 2019

Maailmankirjat sekaisin: Meille tuli Marimekkoa ja trendimaljakoita!


En ole mikään suuren suuri Marimekko-fani. En ole itse asiassa koskaan ollut. Tai oli minulla yläasteen lyhyellä hippikaudella Marimekon ruskea-oranssiraitaiset polvisukat. Ja skooleja on tietty useassakin värissä, mutta niitähän löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Kattauksissa on myös välillä ollut Marimekon servettejä, mutta siihenpä meikäläisen marimekkoilu on jäänytkin. Marimekko on ihan jees, mutta Unikot ym. eivät vaan ole minun juttu. Tyyli ei uppoa meidän kotiin tai omaan vaate- ym. repertuaariin.

  

Ja toinen, mikä ei ole syvintä meikäläistä, on sisustustrendituotteet. Toki ne ovat usein kauniita, mutta miksi haluaisin tuotteen, joka löytyy joka toiseta sisustuskuvasta ja kodista. Ei tunnu omalta jutulta, eikä varsinkaan persoonalliselta valinnalta. Toki joitakin trendijuttuja voi meiltäkin löytyä, mutta jos esim. jokin maljakko on suuressa huudossa, niin minulle riittää kauniiden sisustuskuvien katselu, en tarvitse kyseistä maljakkoa enää omaan kotiini.

Paitsi nyt. Marimekon Flower -maljakot ovat koristaneet sisustajien kuvia jo pidemmän aikaa, eikä se ole notkahduttanut tuntemuksiani puoleen jos toiseenkaan. Kaunis pieni maljakko, mutta niin monessa tilanteessa ja kuvassa jo nähty. 

Ja sitten se pläjähtää kuin suoraan taivaalta. Ajatus, että tuo maljakko minun on pakko saada!


Asiaa mietittiin taas päivä jos toinenkin, ja Marimekon liikkeeseen lähtemistäkin vatvottiin puolen tunnin ajan - puoleen jos toiseen sitäkin. Edes taas -huuhailun jälkeen päätin, että maljakko on saatava eli nopeasti maljakkokaupoille ennen kuin tyttäremme pitää hakea treeneistä. Minulla oli vahva visio siitä, että hankin harmaan maljakon. Olihan tuo väri juuri se, mikä netissä herätti minut tähän Flower-maljakkokuumeeseen. Harmaa ei ole liian pikkunätti ja romanttinen, joten se käy meidän sisustukseen. Minä kun en tunnetusti ole niitä naisellisimpia sisustajia - pieni ripaus maskuliinisuutta luo katu-uskottavuutta sisustukseen!  ;)

Mutta liikkeessä huomaan vielä toisen värisilmää miellyttävän sävyn, eli toffeen. Apua, kaksi pakko saada -väriä! Kaiken lisäksi ne näyttivät vierekkäin niin hyvältä. Siis niin hyvältä, että pakkohan ne oli kumpikin saada; nehän oli kuin tehty meidän sisustukseen. 


Onneksi minulla sattui olemaan alennuskoodi, joten sehän oli pelkkää säästöä ostaa kaksi maljakkoa, hih. Että näin se Marimekon sisustus -neitsyyskin on menetetty, eikä edes sattunut. Päinvastoin, tykkään maljakoista ihan satasella!

Ja arvatkaa, mikä nyt polttelee mieltä? No Marimekon Urna-maljakko. Taas alkaa hiipiä sellaisia pakko saada -tuntemuksia... Mutta mistäs minä nyt Marimekon alennuskupongiksi muutun? Ja ei kai minusta oikeasti ole kuoriutumassa joku Marimekko-tyyppi?!? 

Leppoisan lupsakasta viikonloppua!

  "Marimekko-Mirkka" 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

| kiitos viestistäsi - ne ilahduttavat aina! |