logo

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Rompepäivien löytöjä


Viime viikonloppuna oli Kuopiossa vuosittaiset rompepäivät - nuo perheemme juhlapäivät, jotka laitetaan jo hyvissä ajoin kalenteriin. Niinpä löysimme itsemme lauantai-aamuna heti yhdeksän jälkeen Kasarmintorilta, jossa oli jo täysi tohina päällä. 


Mieli oli yllättävän rauhallinen, kun ostoslistalla ei ollut mitään tiettyä, eikä tarvinnut kyynärpäätekniikalla syöksyä väkijoukon läpi, jotta ehtii varmasti saamaan haluamansa. Joka nurkka on kotona jo niin täynnä, eli periaatteessa uudelle romppeelle ei ole tilaa. Siis periaatteessa. Käytännössähän jotain "uutta" on aina kiva saada. ;)

Johtuikohan juuri siitä, etten varsinaisesti lähtenyt ostamaan mitään (mitä itsensä huijausta!), niin en myöskään ollut virittäytynyt tinkimistaajuuksille. Rompepäivien kaupantekoon kuuluu (ainakin minulla), että tinkiä pitää - pitkästi ja hartaasti. Nyt vain menin mieluiselle kojulle, höpötin myyjän kanssa aikansa, kysyin hinnan, harkitsin hieman, kaivoin rahan esille, maksoin ja läksin. Vasta ensimmäisten kauppojen jälkeen tajusin, että "hei rouva, nyt meni kyllä jotain mönkään". Tämän herätyksen jälkeen tinkiminen alkoi ja saihan sillä taas muutaman ylimääräisen roposen pois hinnoista. Jokainen sentti on kotiinpäin! ;)






Oikeastaan ainoa, jota lähdin rompepäiviltä etsimään, oli vanhat rautapunnukset. Ja niinhän siinä aina käy, että jos etsit jotain tiettyä, niin eihän se silloin tule vastaan. Ei nytkään - paitsi vihoviimeisellä myyntikojulla! 




Tinkiminen ei tuottanut tulosta, mutta kaksi punnusta lähti silti matkaan. Ulkonäkö oli täydellinen, painoa ei liikaa kassissa kannettavaksi (1 + 2 kg ja mies hoiti kantamisen) ja hinta, no joo, olisihan se voinut halvempikin olla, mutta kun on pakko saada, niin on pakko saada. Kauppoja ei siis tarvinnut kauaa miettiä ja nyt punnukset koristavat vanhaa renginkaappiamme.





Noiden ns. harkittujen ostosten lisäksi heräteostoslistalle pääsivät iso ruskea AIV-pullo, Neuvostoliiton aikainen rekisterikilpi, lasisia verkonmerkkejä ja pieniä ruskeita lasipulloja. Kaikki tietty tosi vanhoja ja parhaat päivänsä nähneitä, mutta ah, niin kauniita ja täydellisiä! 



AIV-pullo löysi heti oman paikkansa kommuuttimme vierestä. Muut vielä hieman hapuilevat ja odottavat lopullista asemapaikkaansa. Siihen asti ne saavat vaellella ympäri asuntoa tai viettää lokoisia eläkepäiviä kaapissa. Siis siellä samassa, missä niin moni muukin sisustajan aarre. Korjaan: Aarre - isolla A:lla! 


Kauniita hetkiä & värikkäitä syyspäiviä!

Mirkka

 

2 kommenttia:

  1. Verkonmerkit ja iso pullo - tosi kivat! Hyviä löytöjä teit :) Minä ensikertalainen missasin varmasti monta hyvää löytöä, mutta next time mä oon jo miltei konkari :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pia! Kun ei lähde etsimään mitään tiettyä, niin eteen osuukin näitä mukavia yllätyksiä. Totta; ensi kerralla olet jo konkari! Eikä siihen seuraavaan kertaan nyt niin pitkä aika ole, vuosi menee tosi nopeasti... Heh heh... :D

      Poista

| kiitos viestistäsi - ne ilahduttavat aina! |