Viva Panza!
Pitkästä
aikaa oli vapaa perjantai-ilta ja päätettiin miehen kanssa käydä töiden
jälkeen ulkona syömässä, siis jossain muualla kuin Hesessä tai
Mäkkärissä. Vaatimuslista ravintolan suhteen ei ollut pitkä, ainoastaan
ruoan piti olla hyvää - siis oikeasti
hyvää - ja paikan mukavan rento. Joo, siis "mukavan rento"... Todellisuushan on sitä, että kun tällainen sisustusfanaatikko valitsee
ravintolaa, ei se todellakaan saa olla liian rento, vaan kyllä
sisustussilmänkin pitää saada nauttia elämyksistä. Totuus
on siis se, että ns. helppo ravintolavalinta saadaan nopeasti muuttumaan
stressaavaksi tehtäväksi, eikä mikään paikka meinaa kelvata.
 | ||||||
 |
| WC:n sisustuskaan ei pettänyt... ;) |
Niinhän siinä kävi nytkin, eli kaupungin ravintolavaihtoehtoja käytiin läpi pari päivää ja valinnat ehtivät vaihtua jo muutamaankin otteeseen... Mutta "kova työ" palkittiin - taasen kerran! Päädyimme lopulta kokeilemaan meksikolaista Panza-ravintolaa, ja voi pyhä jyssäys, kun kolahti! Jo oven avatessa tiesin, että nyt tämä nainen rakastui! Sisustus oli juuri sitä, mitä kaikin puolin antoisalta ravintolakäynniltä kaipaankin: persoonallinen, teemaan sopiva, mielikuvituksellinen ja ennen kaikkea ruokahalun herättävä! Nam, ahmin jo sisustuksen yksityiskohdilla vatsani puolilleen täyteen!
Ja sitten itse pääasia eli ruoka. Se oli hyvää, siis oikeasti hyvää, niinku tosi tosi hyvää! Rakastan meksikolaista ruokaa, mutta suomalaisen ravintolamaailman tarjonta ei ole aiemmin vakuuttanut. Nytkin meinattiin ensin mennä jonnekin muualle, kun useasti on tuntunut, että kotona tehty maistuu enemmän meksikolaiselle kuin ravintolassa nautittu. En todellakaan ole mikään gourmetkokki, mutta valitettavasti tex mex -ravintolat ympäri Suomea eivät ole aiemmin säväyttäneet. Mutta nyt säväytti! Makuelämys oli täydellinen, enkä välillä tunnistanut, mikä mikäkin makunystyröitä hivelevä maku oikein oli. Tämä hyvä, oikein hyvä!
Mutta se sisustus! Miehen kanssa rupattelu ja päivän kuulumisten vaihto jäivät kakkoseksi, kun minun piti kerätä kovalevylleni ympäröiviä sisustusyksityiskohtia - ja niitä riitti! Voi mitä mielikuvituksen ilotulitusta sisustuksessa olikaan käytetty. Ja paletti oli silti koko ajan siististi kasassa. Neljän seinän sisällä ei osannut kuvitellakaan, että ollaan keskellä savolaista kaupunkia ja suomalaista sateista syyssäätä. Kiitos Panza oikein mukavasta viikonlopun aloituksesta!
"Pieni" salainen haaveeni on ollut jo pitkään, että joskus pääsisin suunnittelemaan ravintolan sisustuksen. Tämä ravintolakokemus herätti uinuvan haaveeni ja viikonlopun ajan mietin pieniä yksityiskohtia myöten tulevan suunnittelukohteeni. Huom. "tulevan suunnittelukohteeni", eli ei enää mitään konditionaalimuotoja. ;) Ihmisellä pitää olla haaveita & tavoitteita ja olkoon tämä minun sellainen.
