torstai 20. joulukuuta 2018

Annon maljakkoperhe kasvoi: Aarre sai kaverikseen Rauhan


Ihastuin jokin aika sitten Annon Aarre -lasimaljakkoon, josta voit lukea enemmän täältä. Maljakko on siitä lähtien ollut sohvapöydällä paraatipaikalla, enkä taida raskia siirtää sitä edes jouluksi muualle. 

Maljakko ei tarvinnut muuta kuin kukkapenkistä muutaman kuivuneen kukan varren ja se oli siinä. Tyylikäs maljakko ei kaipaa hienoja kukka-asetelmia, pari risuakin riittää luomaan esteettisen elämyksen. 


Annon maljakkovalikoima täydentyi juuri sopivasti joulun alla. Kun törmäsin netissä harmaaseen Rauha-maljakkoon, näin heti sieluni silmin, että se olisi täydellinen joulupöytäämme. Koristeeksi männynoksa, johon mahdollisesti pari pientä palloa, tai sitten ei. Pelkkä männynoksa, tai pari, isossa vaasissa on sekin yksinkertaisen tyylikäs.

Tilasin maljakon tosiaan sillä ajatuksella, että sen paikka olisi ruokapöydällä. Se käykin pöydälle täydellisesti; harmaa lasi mustalla pöytäpinnalla toimii oikein hyvin! Mutta kun on hienosti muotoiltu maljakko ja kokokin passeli, niin hyvinhän tuo kävisi myös vitriinikaapin päälle. Ja sohvapöydälle. Ja eteisen kaapin päälle. Ja makuuhuoneen tasolle. Monikäyttöinen maljakko, eli ei siis yhtään huonompi ostos!


Edellisessä joulukattaus-postauksen kuvissa kuivat heinät toimittivat joulukukan virkaa - yllättävän hyvin muuten tuokin toimi! Kuvausten jälkeen niputin heinät tiiviiksi kimpuksi ja laitoin kimpun Rauha-maljakkoon. Ettei nyt vaan tule käymään niin, että jouluna maljakkoa koristaakin kuivat heinät männynoksan sijasta... Olipa maljakon sisältö mikä tahansa, mutta Rauha tulee ainakin olemaan kunniapaikalla kotimme joulustailauksessa.

Mutta kuulkaas... Nyt on aika virittäytyä joulumoodille, viimeisten jouluvalmistelujen jälkeen rauhoittua juhlatunnelmiin ja miettiä blogimaailmaa vasta joskus joulun jälkeen. Siihen asti aivot laitetaan narikkaan ja someilu joulutauolle. 

Joulu se tosiaan tulla jollottaa, joten luvataanko toisillemme, että nautitaan aamusta iltaan ja sitten taas illasta aamuun? Hyvä, sovittu!

♥ Ihanista ihaninta joulunaikaa ♥

 - Mirkka - 







tiistai 18. joulukuuta 2018

Joulupöydän harjoituskattaus


Iik, joulu on jo ihan ovella! Niinpä on taas joulupöydän kattausharjoituksen aika. Kattaus poikkeaa joka vuosi hieman edellisestä, mutta pari viimeistä vuotta jouluherkkuja on nautittu sinivoittoisen kattauksen äärellä. Kaikki lähti siitä, kun ihastuin palamattomasti petroolinsiniseen ja samalla sain vision, että joulupöytämme tulee olemaan voimakkaan mausteisen sävyinen.

Olen nykysin melko rento joulun valmistelija, mutta joulupöytä on asia, jonka kattausta mietin hyvissä ajoin. Parina viime talvena olen jopa harjoitellut kattausta etukäteen, aivan kuten nytkin. Toisaalta, kattaisin pöydän vaikka unissani, niin selvät sävelet verkkokalvoille on iskostunut siitä, miten haluan sen toteuttaa. Mutta kun kattaminen on niin mukavaa, niin pitihän se toteuttaa ihan käytännössäkin. Samalla sain räpsäistyä muutaman kuvan, joten nekin on nyt valmiiksi otettuina, jos jouluna ei kinkun himoissaan malta ottaa kameraa käteen.


Vision toteutus alkoi H&M:n petroolinsinisten pellavalautasliinojen ja sinimustien kruunukynttilöiden hankinnalla. Seuraavana vuonna kattaus täydentyi IKEAn FÄRGRIK-astiaston tumman turkooseilla lautasilla ja hyväksi havaituilla H&M:n, tällä kertaa havunvihreillä, pellavaisilla lautasliinoilla. Pöytään ei siis kaivata kovinkaan montaa sisustuselementtiä, jotta haluttu lopputulos onnistuu.

Parasta tässä kattauksessa taitaa olla se, että samaa värimaailmaa voi käyttää ympäri vuoden. Pienillä yksityiskohdilla kattauksesta saa jouluun, juhannukseen tai vaikkapa vappuun sopivan. Toimii muuten hyvin myös tex mex -kattauksissa! Nämä IKEAn tumman turkoosit lautaset ovatkin olleet kovassa käytössä. Kun astiasto on pelkistetty, saa pienellä stailauksella tunnelman ja tyylin muuttumaan hetkessä. Tosi helppoa & erittäin edullista!

Kuvista huomaa hyvin, mitä taikaa kynttilänvalo saakaan aikaiseksi. Kynttilät tuovat heti juhlavan tunnelman, eli ihmeempiä koristeita ei kattaukseen edes tarvita. Voimakkaat värit, kristallin loiste ja lepattavat kynttilänliekit mustalla taustalla luovat täydellisen tunnelman.


Kuvaushetkellä joulukukan virkaa hoiti kesällä poimitut kuivatut heinät, jotka kävivät hyvin yhteen juuttinaruisten servettirenkaiden ja pähkinöiden kanssa. Lämpimät oljen sävyt toivat sopivaa kontrastia muutoin tummanpuhuvaan kattaukseen. Kuivat heinät toimivat muuten yllättävän hyvin joulukattauksessa, mutta H-hetkellä haluan pöytään aitoa vihreää eli kuusen- tai männynoksia. Niitä voi puolihuolimattomasti ripotella kynttilänjalkojen lomaan tai asettaa havunoksan pätkät lautasliina-asetelmiin. 

Murretun sinisen sävyt ja metsän vihreät värit ovat näyttävä parivaljakko. Ja vaikkei ne ihan perinteisimpiä joulun värejä olekaan, niin ne käyvät hienosti juhlapöytään. Olipa kattauksen värivalinnat mitkä tahansa, niin mielestäni on tärkeää, että joulupöytä tarjoaa elämyksiä jokaiselle aistille - myös niille esteettisille.

Tunnelmallista joulun odotusta!

- Mirkka -





perjantai 14. joulukuuta 2018

Joululahja itselle - sisustus-sellainen tietenkin!


"Rakas Joulupukki! Olen ollut tänä vuonna tosi kiltti..." 
Näin olisin aloittanut kirjeen Joulupukille, jos olisin sellaisen kirjoittanut. Mutta kuten 9-vuotias neitimme on äitiään valistanut, ei pukkia kuulemma ole olemassa. Höh.

Ei siis auttanut kuin ottaa Plan B käyttöön ja hoitaa mieluinen lahja pakettiin ihan itse. Ja voiko parempaa tekosyytä pitkään himoitun huonekalun hankintaan ollakaan, kuin joulu! Huonekalun, jolle on jo saman sarjan sisaria ruokapöytämme ympärillä. Huonekalun, jota en ole tarkan euron tyttönä raskinut hankkia, mutta nyt on sentään joulu! Arjen eurohan on joulun 80 senttiä, vai miten se menikään..? 


Ruokapöydän vanhat talonpoikaistuolit vaihtuivat jokin aika sitten mustiin TON 14-tuoleihin, ja nyt eteisemme täydentyi saman sarjan massiivisemmalla TON 30-tuolilla. Tämä tuoli on ollut haavelistalla pitkään, mutta sille ei ole oikeasti ollut tarvetta, eikä paikkaa, mihin sen olisi laittanut. Mutta kun jotain oikein tosissaan haluaa ja kukkaron nyöriä kummasti löysyttävä joulu on sopivasti tuloillaan, niin johan alkoi passeli paikkakin löytyä tuolille. 

Kuten olen aiemmin maininnut, niin minun kaksi heikointa sisustuslenkkiä ovat tuolit ja valaisimet. Viime kuukausien aikana olen (turhankin) ahkerasti päivittänyt kodin tuoleja pelkistetympään tyylilinjaan. Kodin neliöt alkavat (onneksi) tulemaan vastaan, eikä meille yksinkertaiseti mahdu enää uusia tuoleja. 

Paitsi jos ensin luopuu vanhoista... Nimittäin antiikkinen ja nahkainen rokokootuoli odottaa vielä uutta kotiaan ja vaihtoa modernimpaan nojatuoliin. Tästä myöhemmin lisää, ensin odotellaan alennusmyyntejä - ja korkeita alennusprosentteja!


Tällaista tänään Tulokkaiden sisustusrintamalla. Mitä huomenna, sitä ei voi vielä tietää - joulun taikahan voi saada aikaiseksi ihan mitä vain...

Joululahjatuoliterkuin

- Mirkka -


tiistai 11. joulukuuta 2018

Tuulikaapin talvistailaus


Kuten edellisessä postauksessani kerroin, tekevät taljat talvikodin. Niinpä taljoja löytyy melkein jokaisesta huoneesta, eikä tuulikaappiakaan ole unohdettu. Pienessä tuulikaapissa on IKEAsta hankittu musta puupenkki, joka on kuin mittatilaustyönä meille tehty; penkin leveys on seinästä seinään ja syvyyttä just eikä melkein täydellisesti. 

Talven tullen penkkiä koristaa ja peffaa lämmittää penkille laitettava tummanruskea lampaantalja. Kun kylmenevä sää herättää kotoilufiilikset, pitää tuulikaappiinkiin saada lämpöistä tervetulo-tunnelmaa. Pisteenä I:n päälle talja saa kaverikseen talviteemaan sopivan sisustustyynyn.


Penkin alla on kaksi vanhaa koria, joihin kiinnitimme jo vuosia sitten pienet renkaat alle. Korien pohjaan on ruuvattu pohjan kokoinen vanerilevy, jolloin renkaat saatiin kiinnitettyä tukevasti huokoiseen korimateriaaliin. Koreissa säilytetään pipoja, huiveja, käsineitä ym. kulloisenkin sesongin asusteita. Korit ovat kovassa käytössä ympäri vuoden ja renkaiden ansiosta niitä on helppo liikutella. Lisäbonuksena vaatekappaleet ovat piilossa ja pieni tila pysyy järjestyksessä - esteetikko kiittää ja kumartaa!

Eteinen, ja monessa kodissa juuri tuulikaappi, ovat ne tilat, jotka toivottavat vieraat tervetulleiksi. Niinpä tilan käytännöllisyys vaatii usein suunnittelua, jottei vaate- ja kenkävuori ota vieraita ensimmäisenä vastaan. Pienillä avuilla, kuten tässä tilanteessa pyörillä olevilla koreilla, saa kompaktinkin tilan yllättävän toimivaksi. Lisäksi penkille taljaa ja tyynyä, niin tylsähkö tuulikaappihan muuttuu jo kotoisaksi!


Näin se koti päivittyy pikku hiljaa talviseen asuunsa. Ja juuri, kun kaikki palaset alkavat olla paikoillaan, koittaa kevät ja on aika riisua koti kevyempään kuosiin. 

On se hyvä, että meillä on nämä neljä vuodenaikaa; ei käy aika pitkäksi vaan pysyy sisustajakin toimeliaana!


Talvisin tiistai-terkuin

- Mirkka -

perjantai 7. joulukuuta 2018

Taljat tekevät talvikodin


Keväällä koti riisuttiin kevyeen kesäasuun ja nyt on aika kaivaa hyggeilytamineet varastoista. Taljat on taas aseteltu sohvalle lämpöä ja pehmeyttä, sekä talvista tunnelmaa tuomaan. On se jännä juttu, miten pienillä asioilla saa koko huoneen ilmeen muuttumaan. Pelkistetyn raikkaasta olohuoneesta kuoriutui hetkessä houkuttelevan boheemi hyggepesä - pelkillä taljoilla!

Muulloin sohvan istuinosaa suojaa sohvanvärinen ohut peite, mutta nyt se vaihdettiin kolmeen Biltemasta hankittuun lampaantaljaan. Mikäpä olisikaan luontevin sisustuskauppa, hih. 

Taljojen myötä oltiin heti pari askelmaa lähempänä hyggeilyfiilistä - ja jopa jouluista ilmettä! Kiitos Biltema!




Sohvalla on nyt todella pehmeä ja lämmin loikoilla. Täydellisestä oleilusta puuttuu vain punaviinilasillinen tai kuuma glögimukillinen... Hei kuunnelkaa nyt minua! Minähän alan kuulostaa jo pahemmaltakin joulutyypiltä, vaikka olen toitottanut, etten sellainen olisi! Ikä taitaa alkaa pehmentämään vannoutuneita asenteita... 

Toisaalta, ajattelin juuri, etten taida liiemmälti koristella joulua tänä vuonna. Kuten en kyllä tehnyt edellisenäkään jouluna. Eli "Hah!" - enpäs ole täysin pehmentynyt! ;)



Kun koti on siivottu ja laitettu muutenkin kauniiseen kuosiin, ei joulutunnelma kaipaa ylenpalttista koristelua. Taljat ja lepattavat kynttilät luovat oikeanlaisen lämpimän tunnelman. Siihen kun lisätään lapsen toivoma valomerellä hunnutettu joulukuusi sekä herkuista notkuva ja kauniisti katettu ruokapöytä, niin meidän perheen joulu alkaa olla paketissa. 

Ei siis liikaa ahdistuksenväreitä tuovia joulukilkuttimia vaan mielenrauhan säilyttäviä ja tarkasti valikoituja pieniä juttuja. Niillä tehdään meidän kodin rauha - joulurauha.


Taljoa on vuosien saatossa kertynyt eri värisiä ja kuosisia; on harmaata, vaalean- ja tummanruskeaa, kiharalla ja suoralla karvalla. Joka nurkkaan on siis omanlaisensa ja taljoja löytyykin pitkin kotia. Taljat kuuluvat kotimme talveen ja pysyvät sisustuksessa pitkään joulun jälkeenkin. Keväämmällä taas riisutaan sisustusta ja kevennetään kotia, mutta siihen saakka nautitaan turvallisesta kotoilutunnelmasta.

Hyggeilytunnelmin

- Mirkka -


P.s. Joulupukki lupasi toimittaa minulle yhden lahjan etukäteen ja uskonpa, että sekin verhoutuu omaan taljaansa. Postausta pukkaa lähiaikoina, pysyhän linjoilla.

tiistai 4. joulukuuta 2018

Yhteneväiset kynttilänjalat ja salainen sisustusmetodini


Kovin on ollut kynttilänjalkapainotteisia nämä meikäläisen viime viikkojen postaukset, mutta ei laiteta sitä mielikuvituksettomuuden, vaan ainoastaan vallitsevan sesongin  piikkiin. Taas tuli vaan polttava tarve jakaa kanssanne musta jouluni, siis musta kynttilänjalkajouluni. 

Tänä syksynä huomioni on kiinnittynyt kynttilänjalkoihin, joissa on "aluslautanen". En tiedä, mitä nämä ovat viralliselta nimeltään, vai onko niille edes mitään erikoisnimikettä. Kynttilänjalka mikä kynttilänjalka. Jos se lisäksi on musta ja muutenkin miellyttää yksinkertaisella muotoilullaan, niin se riittää. 



Hankin aiemmin H&M Homesta kaksi matalaa metallista kynttilänjalkaa ja täydensin kokoelmaa IKEAn korkeammilla FULLTALIG-jaloilla. Kun kodin tilat eivät ole päätä huimaavia, luo sisustuselementtien yhteneväisyys tilantuntua ja rauhallisuutta. Sama pätee yhtä lailla suurissa kalusteissa ja huonekaluissa kuin pienemmissäkin yksityiskohdissa. Niinpä meidänkin kodin väripaletin valtaavat pääosin musta ja ruskean + harmaan eri sävyt. Ja tyylillisesti yritän noudattaa tiettyä linjaa - linjaa, jota en tosin osaa laittaa minkään tietyn otsikon alle.



Noudatan siis tätä metodia myös kynttilänjalkojeni suhteen, eli yhdellä ja samalla kaavalla mennään. Ja jos vaihtelua haluaa, niin voihan vaikka kynttilöiden väriä vaihdella. Huomasitteko, kuinka minäkin "revittelin" ja laitoin perinteisten mustien ja harmaiden kynttilöiden sekaan yhden vihreän. Myönnän, aika hurjaa! ;)



Tällaiset tulee olemaan meidän joulun kynttiläasetelmat. Jonkun mielestä varmaan tylsät ja synkät, mutta minun silmiini ne näyttävät  lepattavine liekkeineen ainoastaan tunnelmallisilta. Kaveriksi ripaus kultaa, messinkiä ja havunoksan vihreää, niin avot: johan joulufiilikset alkavat mukavasti kutkutella vatsanpohjassa.

Tunnelmallisin terveisin

- Mirkka -

tiistai 27. marraskuuta 2018

Ristiriitaiset Black Friday -aatokset



Odotin Black Fridayta lapsenomaisella innolla. Ostoslistalla ei tosin ollut mitään, mitä olisin haukkana metsästänyt, mutta silti kiinnostus tarjouksia kohtaan heräsi. Ainahan on mahdollisuus, että vastaan tulisi jotain, mitä oikeasti haluaa - ja (muka) todellakin tarvitsee.

Toisaalta taas omatunto soimasi tästä yleisen kulutushysterian herättämästä päivästä. Tunnen kaupallisia juhla- ym. päiviä kohtaan muutenkin pientä vastenmielisyyttä ja tämähän ei ollut yhtään mitään muuta. Black Fridayn ostohysterian lietsominen on muuttunut niin voimakkaaksi, että pieni ihminen voi melkein tuntea piston sydämessään, jos ei tee yhtään "fiksun edullista ostosta".



Jo Black Friday -etkot olivat kiivaat ja kun itse perjantaihin päästiin, niin aloin olemaan enemmänkin ärsyyntynyt kuin kiitollinen joka puolelta pursuavista tarjouksista. Puhelin pimputteli taukoamatta tarjousviesteistä ja sähköposti täyttyi mainoskirjeistä. Tuossa vaiheessa ei enää olisi voinut vähempää kiinnostaa lähteä shoppailukierrokselle. Ajatuskin ihmismassoista ja vallitsevista kyynärpäätaktiikoista ahdisti. Vaihtoehtona olisi tietty ollut nettishoppailu, mutta enää sekään ei houkutellut - liika vaan on liikaa.

Myönnän, että seurasin mielenkiintoisimpien yritysten lähettämiä viestejä ja tarjouslinkkejä, mutta mitään "pakko saada" ei tullut vastaan. Onneksi. Nuorempana olin alttiimpi heräteostoksille, mutta nykyisin hankintoja harkitaan tarkkaan. Ja jos oikeasti haluan jotain, olen valmis säästämään siihen vaikka pidempäänkin ja hankin tuotteen, kun säästöt on kasassa. En toki laittaisi pahakseni, jos siihen saumaan sattuisi osumaan Black Friday tai jokin muu superhyper-alennussesonki. Mutta nyt ei ollut intohimoja tai tarpeita ostaa mitään, ei vaikka olisi saanut miten ha-la-val-la.


Black Friday paisui Black Weekendiksi, Black Weekiksi ja jatkui seuraavan viikon puolella vielä Cyber Mondayna. HUH sanon minä! Mutta arvaa kuka on ylpeä itsestään, eikä hurahtanut yhteenkään tarjoukseen? Arvaa. Hih.

Ristiriitaiset tunnelmat siis. Toisaalta on hienoa, että kuluttajille tarjotaan tuotteita järkevämpään hintaan ja tehdään mahdolliseksi hankkia jotain, mihin ei normihinnoilla pystyisi. Mutta silti. 

Black Friday ei taida olla ihan minun juttu, mutta hei: Eihän sen tarvitsekaan!

- Mirkka -



Ps. Tällä vuodatuksella ei ole tarkoitus syyllistää ketään, joka on tehnyt hienoja löytöjä perjantaina, päinvastoin; hieno juttu, jos löysit edullisesti! Piti vaan päästellä vähän omia hysteriahöyryjä ilmoille. ;)


perjantai 23. marraskuuta 2018

Joulun etkot ja vähän erilainen joulun väripaletti


Olen tainnut jo aiemminkin mainita, etten ole suurenluokan jouluihminen. Nautin kyllä joulunpyhistä satasella ja kaikki on laitettu vimpan päälle, jopa kattausta harjoitellaan etukäteen. Mutta muuten virittäydyn jouluun vasta viime metreillä ja joulu riisutaan mieluusti jo tapanina.

En tiedä, mikä minua ahdistaa joulussa. Tai tiedänpäs. Minua ei ahdista itse joulu, vaan joulunalusstressi ja pää kolmantena jalkana -hössötys. Niinpä olen iän karttuessa rauhoittunut joulurintamalla ja pyrkinyt ottamaan rennommin. Joulupöytään ei tarvitse laittaa kaikkea mahdollista vaihtoehtoa, vaan perheen suosikkipöperöt riittävät. Lahjoja  ei tarvitse ostaa koko suvulle, vaan oma perhe ja varsinkin lapsi on se tärkein. Meille aikuisille kun riittää rauhallinen yhdessäolo ja lapsen riemun seuraaminen. Yököttävän kliseistä, mutta niin totta.


Onkin hieman erikoista, että olen jo marraskuussa virittänyt kotiini joulun etkot, mutta tälle on hyvä syy. Pääsin kertomaan erääseen lehteen sisustusbloggaamisestani ja juttua varten piti ottaa jouluisia kuvia. Maljakon kuivat oksat vaihtuivat männynoksiin ja joulupalloihin. 

Meidän perheen joulu ei ole perinteisen punainen vaan olen ihastunut mausteisiin, ripauksen itämaista tunnelmaa tuoviin väreihin. Syvä burgundinpunainen, petroolinsininen, okrankeltainen ja pähkinänruskea valtaavat meidän joulun väripaletin. Tähän kaveriksi tummanpuhuvia kruunukynttilöitä, niin voin luvata, että joulutunnelma on vallannut kodin.


Kun lehtikuvat oli otettu, riisuin joulun heti pois, jotta itse H-hetkellä kaikki tuntuu ainutlaatuiselta. Ja tiedättekö mitä? Kun kalenteri näyttää aatonaattoa, niin siinä vaiheessa tällaisen paatuneimmankin 'ei niin joulutyypin' on vallannut fiilis, joulufiilis. ♥ 


Ihanaa H-hetken odotusta & värikästä valmisteluaikaa!

- Mirkka -