logo

lauantai 26. toukokuuta 2018

Laventelia ulkona, laventelia sisällä

 


Minä, vanha hajusteyliherkkätuoksuallergikko, valitsin tämän kesän pihakukkaset vain ja ainoastaan tuoksun perusteella. Tai no joo, vaikutti valintaan kaunis ulkonäkökin, mutta alkusysäyksen antoi ja loppupäätöksen teki tuoksu.

Olen jo pidempään ollut ihastunut tuohon mystiseen, ulkomaan matkoiltakin tuttuun tuoksuun, mutta en ole tiennyt, mistä se on peräisin. Pitkään kestänyt salapoliisityö on tuottanut tulosta ja nyt  tiedän, että se on niinkin yleinen kuin laventelin tuoksu.







Niinpä tämän kesän pihakukkaset valikoituivat tuon perhosia ja kimalaisia houkuttelevan tuoksun perusteella. Samalla saanen siedätyshoitoa ylitsepääsemättömään pörripelkooni: mitään niin kamalaa kuin ampiaiset tai mehiläiset ei vaan voi olla! 
 
Tuoksun lisäksi laventeli on myös todella kaunis; lempeän tai voimakkaamman lilanvärinen, hento mutta silti kukka-asetelmissa puolensa pitävä kaveri. Olen ollut vannoutunut koristeheinien, kaktusten, mehikasvien ja ei niin hempeiden -kasvien ystävä, mutta nyt hurahdin täysin simppelin söpöön laventeliin. Samaa värimaailmaa ja eesteettistä silmäniloa  löytyy härmesalviasta ja yrtti-iisosta, joten tottakai näitäkin kaunottaria löytyy tämän kesän kukkaistutuksista.


 



Laventelin tuoksuun hurmaantuneena sitä löytyy myös sisätiloista - ja jopa omalta iholta. Compagnie de Provence -tuotteet ovat näkyneet jo pitkään sisustuskuvien rekvisiitoissa ja trenditietoiset ovat löytäneet nämä ihanuudet jo aikoja sitten, mutta minun aikani koitti vasta nyt. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eli kyllä: I'm so in love!



Tuoksuvin kesäviikonlopun toivotuksin,

- Mirkka -

lauantai 19. toukokuuta 2018

Kesä tuli ja verhot lähti!

 

  
  



Siinäpä se tärkein jo tulikin, eli verhot veks! Makuuhuoneidemme verhot lähtivät jo viime syksynä, ja nyt kun kesä yllättäen koitti, niin keittiö-olohuone -akselimmekin kaipasi oman raikastusruiskeensa. Ja mikäpä sen nopeampi sisustuspäivitys kuin vetäistä verhot tangoistaan.

Uskomatonta, miten paljon noin pieni juttu tekee! Sekunnin sadasosan huone vaikutti alastomalta, mutta heti sen perään valtasi ihanan avara tunnelma. Suosittelen ehdottomasti, jos kaipaat nopeaa ja edullista huoneen yleisilmeen piristystä!







 


Aika näyttää ripustanko verhot takaisin syksymmällä. Voihan hyvinkin olla, että silloin kaipaa taas lämmintä hyggeilytunnelmaa. Toisaalta, olen suunnitellut välillä jo verhotankojen poistoakin, joten saas nähdä mihin vielä päädytään. 

Niin tai näin, mutta nyt nautin verhottomuudesta; se toi niin monta "lisäneliötä" ja huone sai kuin jatkumon pihallemme, jossa pieni pihapuutarhamme alkaa päästä pikku hiljaa parhaaseen teräänsä. 

Nautin tästä hetkestä ja pihan vehreän vihreästä näkymästä - näkymästä, jota verhot eivät enää peitä. 


KESÄterkuin,

- Mirkka -


P.s. Vaikka otin kuvat heti aamulla, jolloin aurinko ei vielä paahtanut täysillä, niin ikkunoista heijastava valo tuotti silti omat ongelmansa kuvien laadun suhteen - pahoitteluni ei niin priimatavarasta!  

lauantai 12. toukokuuta 2018

Koukussa korkkiin







Korkki, tuo 80-luvun suosittu materiaali, johon en todellakaan uskonut enää ihastuvani, saatikka koukuttuvani. Mutta niin vaan pääsi käymään; korkkiin addiktoitunut mikä korkkiin addiktoitunut!








Korkin lämmin väri ja elävän epäsymetrinen pinta ovat täydellinen pari mm. kylmäkiskoiselle mustalle, joka myös on pikku hiljaa vallannut kotiamme. 

Netti pursuaa mahtavia kuvia korkilla sisustamisesta, mutta minun rohkeus ei riitä vetämään materiaalilla suuria pintoja. Niinpä tyydytänkin korkkihimoani pieninä palasina, siellä sun täällä. Pieni on suuren alku, joten eihän sitä koskaan tiedä, mitä mieleen vielä juolahtaa...







Koukuttavin terveisin,

- Mirkka -

tiistai 8. toukokuuta 2018

Design Letters -Lööv

- ja äänestys 





Kodistamme ei löydy yhden yhtä mietelausetta, sisustustekstiä tai sanontaa; ei seiniltä, tekstiileistä eikä tauluista. Poikkeuksen tekee ainoastaan makuuhuoneen suht uusi LE NOIR -julistetaulu - mutta sehän onkin väri, ei teksti! ;) 

Nyt olen kuitenkin ihastunut kirjaimiin, yksittäisiin ja yksinkertaisiin sellaisiin. Varsinkin Arne Jacobsenin kirjainten typografia on vienyt minut mukanaan. Ja täytyy myöntää, että kelpuuttaisin kyllä kyseisen herran muitakin muotoilun helmiä kotiini! 





Pieni on kaunista, joten sisustuskirjaimet valtaavat kotiamme pikku hiljaa pienissä erissä - mukien muodossa, mustana ja valkoisena. Design Lettersin pelkistetty tyyli tuokin kivaa kontrastia boho-henkiseen sisustukseemme. 

Ja mukit ovat vielä monikäyttöisiä; toimivat oikein hyvin kahvimukina sekä kukkaruukkuina. Vai mitä sinun esteettinen sisustussilmäsi sanoo?





Pakko käyttää tilaisuus vielä hyväkseni, hih. :) 

Blogini pääsi nimittäin mukaan Deko-lehden sisustusblogikilpailun finaaliin. Jos olet sitä mieltä, että blogini ansaitsee äänesi ja haluaisit näin edesauttaa pikku tytön haaveeni toteutumista, niin äänestys löytyy täältä. Äänestäjien kesken arvotaan Piz Buin -aurinkosuojapaketteja sekä Deko-lehden vuosikertoja. Äänestysaikaa on torstaihin 10.5. asti. 

♥ Lämpimistä lämpimin kiitos, jos sain äänesi! ♥ 


K i r j a i m e l l i s e s t i 

kaunista viikon jatkoa!

- Mirkka -



lauantai 5. toukokuuta 2018

Pelkistetympi eteinen

 



Nyt kun makuuhuone on riisuttu talonpoikaistyylistä, oli vuorossa viereinen huone eli eteinen. Vanhojen ladonlautojen koristama sivutaso vaihtui pelkistetympään IKEAn BESTÅ -sarjan kaappiin. Kaapin jalat jätettiin kaupan hyllylle ja kaappi nostettiin seinälle, jolloin tilaan saatiin avaruutta atk-pöytämme tavoin, kun lattiatila jää vapaaksi. Ja mikä tärkeintä; villakoirien metsästys helpottuu huomattavasti!





Pientä päänvaivaa ja kukkaron laihtumista aiheutti seinällä ollut pistorasia, joka piti siirtää, jotta kaappi saatiin halutulle korkeudelle. Seinällähän oli jo ennestään suuri pyöreä peili, jonka asennus oli sen  verran hikikarpaloita otsalle nostattava kokemus, ettei peilin siirtäminen tullut ensimmäisenä mieleen, eikä edes toisena. Oli siis huomattavasti helpompaa kutsua sähkömies paikalle. Tai rehellisesti sanoen, se ei ollut todellakaan helppoa. Sähkärit elävät näköjään ammatillista kulta-aikaansa, eikä tällaiseen pikku hommaan meinannut millään saada tekijää.





Pistorasia on nyt kuitenkin siirretty, kaappi nostettu seinälle ja valaisin saatu paikalleen. Aiemmin valaistuksen hoiti IKEAn HEKTAR-valaisimesta ja FRÄCK-peilin haitarivarresta tuunattu seinävalaisin, joka vaihtui Doktor Housen Game -valaisimeen. Loppusilauksena IKEAn INDUSTRIELL-savivaasi strutsin sulille ja eteinen: DONE!




Ihanaa vapun jälkeistä (ja juhannusta jo odotellen)!

- Mirkka -