Olen jo useampaan otteeseen vihjannut tulevasta makuuhuoneemme muutoksesta ja nyt se on vihdoin valmistunut. Tosin jo pääsiäisenä, mutta elämä vie välillä sellaista kyytiä, että postaukset ovat jääneet vähemmälle, siis nolla-asteelle.
Meidän perheessä ei koettu pääsiäisenä tekemisen puutetta, eikä mies päässyt turhia loikoilemaan. Hänen kova kohtalo oli joutua rakennuspuuhiin toteuttamaan rouvan uusinta sisustusvisiota. Näin meillä, hih - mites teillä?
Visiona ja nikkaroinnin kohteena oli sängynpääty, seinään esteettisesti uppoutuva sängynpääty. Idean tähän sain somesta, jossa näkyy jonkin verran näitä "kiinteitä" sängynpäätyjä. Päätyhän ei oikeasti ole kiinteä, ei siis sänkyyn tai seinään kiinnitetty tai siihen rakennettu. Kyseessä on irrallinen, meidän tapauksessa 15 millisestä vanerista tehty kolmisivuinen "laatikko". Pääty on tosi raskas ja juuri painonsa ansiosta se pysyy hievahtamatta paikallaan sängyn ja seinän välissä, eikä erillisiä kiinnikkeitä tarvita.
Ideana sängynpäädyssä on se, että se on maalattu samalla värillä kuin taustaseinä, joten pääty "häviää" seinään. Pääty on 20 cm syvä, eli se vie huoneen pituudesta aiempaa enemmän lattiapinta-alaa. Onneksi makuuhuoneemme on rivarimakkariksi sen verran iso, että sängyn ympärillä mahtuu hyvin vielä liikkumaan, eikä sängyn reunoilla olevista Bestå-tasosta tai työpisteestä jouduttu luopumaan.
Harkitsimme jonkin aikaa, mistä materiaalista pääty kannattaisi tehdä ja mitä kaupoissa yleensäkin on tarjolla. Päädyimme koivuvaneriin ja juuri sopivankokoinen levy löytyi Starkista. Samaisesta paikasta löytyi sahauspalvelu, joten saimme juuri oikeankokoiset palaset valmiiksi sahattuina. Kotihommiksi jäi "ainoastaan" laatikon kasaaminen ja ruuvaaminen, hionta ja pakkelointi sekä lopuksi pohja- sekä pintamaalaus.
Aikaa tähän kaikkeen meni vajaa kolme vuorokautta, josta suurin osa kului maalien kuivumista odotellessa. Eli meidän perheen pääsiäinen meni pitkälti sängynpäädyn kokoamisen merkeissä ja pääsiäis"koristelumme" oli olohuoneen muoveilla suojattu lattia, jonka keskellä tämä isokokoinen puulaatikko odotti seuraavia käsittelykierroksiaan. Meillä ei siis todellakaan ollut kaikista kuvauksellisin pääsiäiskoti...
Aiemmin sängyn päätyseinällä ollut musta hylly IKEAn HEKTAR-valaisimeen pääsivät uuteen kotiin ja minä sain taas hyvän syyn hankkia uusia valaisimia - koko sängynrakennusprojekti oli siis pelkästään yhtä win-winiä.
Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen! Makuuhuoneen koko ilme muuttui yhden ainoan sängynpäädyn myötä. Pienillä jutuilla voi tosiaan saada suuria aikaan.
Pidän kaikessa stailaamisessa, sekä vaate- että sisustusstailauksessa, sävy sävyyn -metodista. Tarkoitan tätä siis kirjaimellisesti eli kuten tässä tapauksessa: mustaa mustalla. Sisustuksessa se toimii niin, että tausta ja siihen luotu stailaus noudattavat visusti samaa värimaailmaa. Jonkun mielestä tällainen tyyli on tylsä, toisen mielestä se voi olla rohkea, mutta minun mielestä se on usein yllättävänkin toimiva.
Olen käyttänyt tätä stailaustapaa useinkin sisustamisessa, mutta aihe tähän postaukseen tuli aivan vahingossa. Tein pientä koriste-esineiden kierrätyskierrosta kotona ja kun tuntui, ettei kaikille esineille löytynyt heti uutta paikkaa, aloin keräämään niitä väliaikaisesti eteisen mustalle tasolle. Pian huomasinkin, että taso oli täynnä mustaa mustalla.
Meillä on melko paljon pienempiä ja suurempia mustia sisustuselementtejä ja nyt kun niitä oli kertynyt suurempana sarjana mustalle lasitasolle, niin lopputulos näytti yllättävän hyvältä. Sen sijaan, että olisin laittanut ylimääräiset koristeet kaapin uumeniin, ajattelin, että ne toimivat hyvin yhdessä ja saavat olla esille jonkin aikaa.
Tiesin jo etukäteen, että kauaa en jaksa moista tavaranpaljoutta katsella, vaan sisäinen minimalisti kyllä herää ympäröivään tavaraähkyyn. Toisaalta, kun tausta ja esineet ovat samaa väriä, on yleisvaikutelma rauhallisempi, kuin jos väri-iloittelu olisi räväkämpää. Pieni taso vetää yllättävän paljon samanvärisiä esineitä, eikä ahtaus silti ahdista.
Kun tilan valaistus on kunnossa, ei tumma sisustaminen tee tilasta ankeaa ja pimeää. Helppohan näin on sanoa, kun auringonvaloa tulvii tähän aikaa vuodesta joka raosta sisään, mutta uskallan luvata, että aika hyvin tämä toimii pahimpaan kaamoksenkin aikaan. Hyvä valaistus on se avainsana, jolla mieli pysyy valoisena vaikka kodin sisustus olisikin tummanpuhuva. Uskallatko kokeilla loppuvuodesta, hih?
