Ne pienet harkitut Tallinnan tuliaiset

Lupasin edellisessä postauksessa kertoa, mitä muuta Tallinnan matkalta lähti mukaan kuin ihania hotellikokemuksia. Olin jo etukäteen ajatellut, että väkisin en matkamuistoja ostele, eikä turhaa krääsää kanneta kotiintuomisina. Toiveena oli, että löytäisin jotain paikallista, jotain mitä todella haluaisin. Kiertelimme paikallisia taide- ja käsityöliikkeitä kriittisin mielin, mutta silti jo ensimmäisten liikkeiden kohdalla huomioni herätti kaksi tuotetta: Bold Tuesdayn List of Countries- juliste ja Marion Isabelle Varikin Oh baby! -muki.

Kun huomasin yön yli nukkumisenkin jälkeen pysähtyväni kyseisten tuotteiden kohdalle, tiesin, että nämä ovat juuri ne tuliaiset, mitkä oikeasti haluan kotiini viedä. 

  

 

 

Ennen kotiinlähtöä kävimme Virukeskuksen Rahva Raamat -kirjakaupassa ja kierroksen jälkeen kävin vielä kurkkaamassa sisustuskirjavalikoiman. Ja onneksi kävin, koska hyllyssä oli jo pidempään haaveilemani Monochrome Home -kirja. Alennuslaatikossa oli vielä The Creative Home -kirja, joka sekin lähti mukaan. Painavien kirjojen ostaminen matkamuistoksi ei ehkä ole se fiksuin valinta, mutta kirjojen kantamisen tuska unohtui kotona, kun sain asettaa kirjat muiden sisustuskirjojeni pinoon.

Siinä ne sitten olivat; pienet, mutta harkitut Tallinnan tuliaiseni. Ja kaikki sisustusaiheisia - tottakai! ♥

   

  Syksyn sävyttämää viikonloppua!

- Mirkka -

 

Sisustuskirjan kuvauspäivä

Joo-o, tuollainen otsikko tälle postaukselle muodostui, kun mietin, miten saan kiteytettyä huippujutun muutamaan sanaan. Kuten IG:ssä olen muutamien kuvien yhteydessä jo maininnutkin, niin pidin yhden vuosilomapäivän ihan vaan säätiedotuksen mukaan. Kun pitkän pimeyden jälkeen kotikulmille luvattiin aurinkoa (lue: kuvausvaloa!), niin äkkiä pomolle lomahakemusta rustaamaan! 

Kotimme pääsi nimittäin sisustuspainotteiseen kirjaan mukaan ja sain itse kuvata sekä kirjoittaa tekstin kirjan sivuille - supersiistii! Kuvaaminen ja kirjoittaminen jakavat nimittäin lempilapsi-tittelini 1. sijan - aiheena sisustus, tottakai! Voitte siis vain kuvitella, miten innoissani olen asiasta!

Lomapäivän aamu vaikutti lupaavalta ja kauan kaipaamani valopallo nousi pikkuhiljaa horisontista. Aloitin heti aamusta eri kuvauskohteiden stailaamisen ja kuvasin ne auringon valoa orjallisesti seuraten. Ensin makuuhuone, jonne aamuaurinko sarastaa ensimmäisena ja sitten vuorossa oli olohuone-keittiö -akseli.

Olin saanut jo lehti- ja TV-juttuihin osallistumisen sekä koulun studiokuvausten ansiosta osviittaa, kuinka kuvauspäivät käytännössä kuluvat. Ja samalla kaavallahan se nytkin meni: ihan omassa kodissani ja ihan itseksein duunatessani. Suunnitellaan, stailataan, kuvataan, puretaan - ja lopuksi huokaistaan. Aikasen sama sabluuna kuin aiemminkin. Myönnän, että välillä hiukka rankkaakin (siis purkaminen ja loppusiivous), mutta so what, silti tuo kaikki on niin mukavaa.

Kahdeksasta neljään siinä vierähtikin eli virka-aika tuli huomaamatta täyteen. Tämän työpäivän jälkeen olin lähes yhtä väsynyt kuin oikeiden työpäivienkin, mutta huomattavasti onnellisempi! 

Henkilökohtaisesti tärkeiden asioiden suhteen en yleensä hötkyile, vaan pohdin asiaa monelta eri kantilta, ja pyrin päätymään kannaltani siihen juuri oikeaan ratkaisuun. Niin kai nytkin: mittariin piti kerryttää reilu 40 vuotta ja sitten mä hokasin, että tämä on se minun juttuni!

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan - eikö? 

- Mirkka -

P.s. Kerron itse kirjasta enemmän, kun H-hetki ja julkaisupäivä lähestyy. :)