Minulla on kaksi köysikoristeltua - "yllätys, yllätys" - ruskeaalasimaljakkoa, iso ja pieni, jotka olivat palvelleet jo aikansa perinteisessä tehtävässään maljakkoina.Simsalabim! Sain vision ja maljakoiden kohtalona olikin muuttua maljakoista lampunjaloiksi! Elämä on. :)
Muutosprosessi kävi ihmeen helposti. Clas Ohlsonilta hankittiin lampunpidin, joka ei kaipaa lampunjalkaan tehtyä reikää johtoa varten, vaan johto kulkee lampunjalan ulkopuolella. Ei tyylikkäin mahdollinen viritys, mutta helppo ja yksinkertainen. Ja ennen kaikkea edullinen:pidikkeen hinta on vain 6,99 €!
Pienempi maljakko onkin toiminut tällaisena valaisinvirityksenä jo jonkin aikaa. Varjostimena siinä on ollut vaihdellen Pentikin beige- tai ruskearuutuinen Iida-varjostin. Nyt kumpaankin valaisimeen hankittiin Ikean Hemsta-varjostimet. Tarjolla oli juuri passelit koot eli 20 ja 36 cm. Kaiken kukkuraksi kotona huomasin, että Ellokselta hankitussaClara-pöytävalaisimessaon aivan samantyylinen ja lähes samanvärinen varjostin. En voi ymmärtää, miten sisustajalle kävi tällainen moka, ettei muistanut tätä mainiota yhteensattumaa. Noh, onneksi tämä oli pelkästään positiivinen juttu, mutta pitänee silti vähän skarpata tulevaisuudessa!
Rakastan pöytä-, lattia- ym. pienten valaisimien tuomaa tunnelmaa, joten kattovalaisimet ovat meillä huomattavasti vähäisemmällä käytöllä. Ja koska valolähteet ovat pieniä, eivätkä ne valaise laajalti, valaisimia pitää tietty olla paljon. Kuten sisustustyynyjäkin. Ja torkkupeittoja. Ja kynttilänjalkoja. Ja tuikkukuppeja. Ja ja ja... Sisustajan lista on loputon. Mutta näinhän se on, että näyttävyyttä saadaaan määrällä ja massiivisuudella - tai näin ainakin selitän intohimoisen hamstraamisen itselleni. ;)
Valoa päiviisi ja ennen kaikkea
orastaviin talvi-iltoihin!
- Mirkka -
maanantai 7. marraskuuta 2016
Laukkufriikki vauhdissa Kreetalla
Eihän Kreetan reissusta pelkillä sisustustuliaisilla selvitty. Krooninen kenkä- ja laukkufriikki ei yksinkertaisesti voi palata Kreikan mantereelta ilman paikallisia nahkatuliaisia. Niinpä matkalaukkumme täyttyivät kotimatkalla kasalla uusia nahkahankintoja.
Jo ennen reissuun lähtöä olin luetteloinut mieleeni, mitä haluaisin löytää kotiintuomisina. Rodoksen
reissusta jäi positiivisesti kummittelemaan paikallisten
nahkaliikkeiden runsas määrä ja laaja valikoima. Niinpä osasin varustautua Kreetaa
varten tarjontaa natsaavalla "pakko saada" -tuliaislistalla. Listan kärkipäässä oli suuri nahkainen ns. viikonloppukassi ja iso vetoketjullinen nahkalompakko.
Kun kauan odotettu Hanian kaupunkipäivä koitti, voitte vain kuvitella mitä ensimmäisenä tiedusteltiin paikallisilta vastaantulijoilta: no "nahkakatua" tietty. Ja voi sitä basaarimaisten nahkakojujen määrää! Olin taivaassa; ihanassa nahkantuoksuisessa ja mokkanahanpehmeässä taivaassa.
Etsimäni iso nahkakassi löytyi jo toisesta liikkeestä, jossa kävimme. Mutta kun lapsi pääsee karkin makuun, niin lisää on saatava, eikä kierrosta todellakaan voinut alkumetreille jättää. Niinpä pistäydyimme lähes jokaisessa kujan kojussa ja hotellille palattuamme perheemme oli kasvanut useammalla uudella nahkaostoksella. Rouva oli onnellinen viikonloppukassin, kahden käsilaukun ja lompakon omistaja. Mies sai uuden nahkaisen "koululaukun" ja meidän Neiti Ekaluokkalainen uuden (tosin kankaisen) Frozen-laukun. Ja kaikki olivat tyytyväisiä - minä laukkufriikkinä ehkä vielä hitusen enemmän kuin muut. Tai sanoisinpa olleeni jopa onnellinen. Vai ei muka materiaali tuo onnea, heh heh...
