Oli vaan pakko saada!
Iskeehän muillekin joskus pakonomainen tunne, että jokin on vain pakko saada? Iskeehän?!? Mulla tämä tunne tuli ylitsepääsemättömän voimakkaasti, kun näin Tyttö ja Vuohi -liikkeen julkaisemia laukkukuvia Facebookissa. Liike tuo ihania sisustus- ym. tavaroita Afrikasta ja luulenpa tämänkin laukun matkanneen pitkän matkan uuteen kotiinsa Savon sydämeen.
Laukun kuva kummitteli koko päivän ajan mielessäni ja yön yli asiaa haudutettuani päädyin tilaamaan tuon ihanuuden. Siitä pari päivää ja silittelinkin jo laukun pehmeää taljapintaa kotonani. Laukun pitkä matka kannatti - niin onnelliseksi uusi emäntä tuli!
Mitä tästä opimme? Kun pääkopassasi ei pyöri kuin yksi asia (siis laukku tässä tapauksessa - pois kaksimieliset ajatukset!) ja kuulet korvissasi jatkuvan kuiskailun "pakko saada, pakko saada..." niin eiköhän merkit ole jo täysin selvät ja hankittavahan se on!
Näin tässäkin tapauksessa; en kadu yhtään tämän(kään) oman joululahjani hankkimista! (heti tulee parempi omatunto, kun luokittelee omat hömppäostokset joululahjoiksi) ;)
Joo, välillä on vaan pakko saada. Mulla kävi just niin, kun eksyin ruotsalaisen love warriors putiikin nettisivuille. Olisin halunnut sieltä ehkä kaikki. Ikuinen ilonpilaaja rahapula heitti kyllä kovasti kapuloita rattaisiin, mutta jotain oli PAKKO SAADA. Vasta sen jälkeen pystyi taas hengittämään helpommin. :) Ja ps. Onhan toi laukku nyt pähee! (käyttääköhän kukaan enää moista sanaa...?) :D
VastaaPoistaHyvä, että on tuttu tunne sielläkin päässä. Ja laukku on tosiaan PÄHEE (näitkös; mäkin käytin tuota sanaa ;) ) Ja silloin, kun se ei korista emäntäänsä, niin sitten se koristaa eteistämme seinällä roikkuen (tästäkin tulossa postausta). Ei siis todellakaan huono ostos! :)
Poista